Minimiravinne
Ravintoaine, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi tarjolla.
Ravintoaine, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi tarjolla.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{#set:Excerpt_fi | {{#set:Excerpt_fi=Ravintoaine, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi tarjolla.}} | ||
Minimiravinne tarkoittaa ravintoainetta, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua eniten, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi saatavilla. | Minimiravinne tarkoittaa ravintoainetta, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua eniten, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi saatavilla. | ||
Minimiravinne tarkoittaa ravintoainetta, jonka puute rajoittaa kasvin kasvua eniten, vaikka muita ravinteita olisi riittävästi saatavilla.
Vesiekosysteemeissä minimiravinne on yleensä fosfori tai typpi, tai joissain tapauksissa molemmat. Sisävesissä eli järvissä ja joissa minimiravinne on yleensä fosfori. Valtamerissä taas typpi. Itämeren murtovedessä tilanne vaihtelee alueittain. Perämeri käyttäytyy sisävesien mukaan ja on voimakkaasti fosforirajoitteinen, kun taas Suomenlahti on typpirajoitteinen lukuun ottamatta aivan itäisintä osaa. Selkämeri vaihtelee heikosta typpirajoitteisuudesta yhteisrajoitteisuuteen.
Minimiravinteen tunnistaminen voi auttaa kohdentamaan vesistöjen rehevöitymisen torjuntaa tehokkaasti. Esimerkiksi fosforipäästöjen vähentäminen on usein tehokkain keino parantaa järvien tilaa Suomessa.
Sivua on viimeksi muutettu 4. elokuuta 2025 kello 11.27.


