Jänijärvi (35.973.1.001)
Jänijärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
==Nykytila ja suojelu== | |||
{{Grid2cols | {{Grid2cols | ||
|{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=fe|trendtype=linear|divide=bottomsurface|caption=Rauta sitoutuu humukseen, joten rehevissä järvissä sitä on enemmän. Hapettoman alusveden rautapitoisuus voi olla | |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=fe|trendtype=linear|divide=bottomsurface|caption=Rauta sitoutuu humukseen, joten rehevissä järvissä sitä on enemmän. Hapettoman alusveden rautapitoisuus voi olla 1 000–10 000 µg/l. Jänijärven rautapitoisuus on ollut korkea myös pintakerroksessa, mutta trendi on pysytellyt tasaisena. Rauta aiheuttaa maku- ja värihaittoja sekä sakkaa järviveteen.}} | ||
|{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Yli 10 µg/l tulokset kertovat rehevästä järvestä, | |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Yli 10 µg/l tulokset kertovat rehevästä järvestä, 20–50 µg/l luokitellaan erittäin reheväksi järveksi. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila, joten pitoisuudet voivat vaihdella mittausajankohdan mukaan.}} | ||
}} | }} | ||
{{Grid2cols | {{Grid2cols | ||
|{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}} | |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}} | ||
|{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|caption=Jänijärven happamuus on vaihdellut 5,6–6,7 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}}} | |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|caption=Jänijärven happamuus on vaihdellut 5,6–6,7 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}} | ||
}} | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 26. huhtikuuta 2026 kello 21.14
Valokuva
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
