Rutajärvi (35.286.1.004)
Rutajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
pEi muokkausyhteenvetoa |
(ei mitään eroa)
|
Versio 3. elokuuta 2011 kello 12.12
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
.JPG)
Rutajärvi (35.286.1.004)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kauniston uimaranta)
25. toukokuu 2012 00:00
Järven erityispiirteet
Rutajärven pinta-ala on noin 11 km² ja rantaviivaa on noin 38 km. Suurin syvyys on noin 24 m ja keskisyvyys on noin 8,2 m. Saaria Rutajärvellä on 4 kookasta sekä kymmenkunta pienempää. Järveä halkovat luode- kaakko -suuntaiset kallioperän rakenteet. Erityisen selvästi tämä näkyy esimerkiksi Lielahden, Ratalahden, Kajaniemen ja Niemelän niemen muodoissa. Suurimmat saaret Vohlissaari, Heinussaaret ja Kalliosaaret sijaitsevat järven itäosassa. Pieniä saaria sekä kallioluotoja on rantojen läheisyydessä sekä järven länsilaidalla. Rannat ovat Rutajärvellä pääosin kivikkoiset ja kallioiset, etenkin sen lounais- ja etelärannat ovat erityisen jylhiä. Ratalahdesta kohoaa komea Kormuntinvuori noin 50 metriä vedenpinnan yläpuolle. Kallioisia rantoja ympäröi usein moreenipeite, alavammilla seuduilla maaperä on yleensä savea. Veden laatu Rutajärvessä voidaan luokitella olevan yleisluokaltaan tyydyttävä. Rutajärvi on ruskean sävyinen rehevähkö järvi.
Nykytila ja suojelu
Veden ph on normaali, ajoittain esiintyy happivajausta ja lisääntyvässä määrin leväesiintymiä. Uudessa pintavesien ekologisessa ja kemiallisessa luokituksessa Rutajärvi kuuluu luokkaan hyvä.
Järviketjua on laskettu useassa vaiheessa. Nykyiset vedenjuoksutukset ja korkeudet perustuvat vuoden 1943 laskusuunnitelmaan ja 1983 annettuihin selventäviin määräyksiin. Vedenkorkeutta säädellään Kortejärven alapuolella Nokoorin padolla. Järvelle on laadittu kunnostussuunitelma, missä mm. juoksutusehtoja muokattaisiin nykypäivää vastaaviksi vuonna 2006.
Kankaanpään ranta-alueet järven itäpäässä, SL 308, on suojeltu. Rutajärveltä on esitetty julkisesti esiintymähavainnot seuraavista perinnebiotoopeista:
- rantalitukka, Cardamine parviflora
- pohjanpussisammal, Marsupella sphacelata (Gieseke ex Lindenb.) Dumort
Kajaniemessä on kartoitettu arvokkaita kalliojyrkänteiden alapuolisia lehtoja ja korpia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Rutajärvellä suoritettiin vuonna 2005 koekalastus. Saalis jakaantui kappalemäärän mukaan seuraavasti:
- Pasuri 26 %
- Särki 22 %
- Ahven 21 %
- Sulkava 10 %
- Kiiski 8 %
- Kuha 5 %
- Kuore 3 %
- Lahna 2 %
- Hauki, made, sulkava kukin 1%
Painon mukaan kokonaissaalis oli:
- Kuha 10,59 kg
- Pasuri 9,8
- Ahven 8,8
- Särki 8,17
- Made 2,39
- Lahna 2,2
- Muut 5,26
Särkikaloja 62,3 % kappalemäärästä ja 49.8 % painosta.
Hauen osuus on liian pieni todelliseen tilanteeseen verrattuna.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Urjalan asutus on vanhastaan keskittynyt Rutajärven ja sen vesistöjen varsille ja vesistöjen ympärille syntyi Urjalan pitäjäkin aluksi keskuksenaan Rutajärven- Kortejärven välinen alue, nykyisin nimeltään Urjalankylä. Nuuta- ja Rutajärven väliselle kannakselle syntyi Nuutajärven lasitehdas ja taajama. Järven rannalla ja läheisyydessä on noin 200 loma-asuntoa ja mm. leirintäalue.
