Synsiä (14.926.1.006)
Synsiä on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Yleistä== | ==Yleistä== | ||
Järvi kuuluu Kangasniemen kuntaan ja Synsiäjärven valuma-alueeseen. Synsiä on Puulan kalastusalueen pohjoisosassa sijaitseva lievästi tummavetinen, karu ja matala järvi. Synsiästä vedet laskevat Kokkoniemenjokea Iso-Kaihlaseen ja siitä edelleen Hännilänjokea Puulan luoteisosaan. Synsiään laskevat järvet ovat Iso-Siikajärvi ja Ylänne, jotka ovat karuja ja tummavetisiä. Synsiänjärveen laskevia latvapuroja ovat Siikajoki ja Ylänteenjoki. | Järvi kuuluu Kangasniemen kuntaan ja Synsiäjärven valuma-alueeseen. Synsiäjärven reitti on maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Reitillä on runsaasti järvitaimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvia virtavesiä. Synsiä on Puulan kalastusalueen pohjoisosassa sijaitseva lievästi tummavetinen, karu ja matala järvi. Synsiästä vedet laskevat Kokkoniemenjokea Iso-Kaihlaseen ja siitä edelleen Hännilänjokea ja Kolhonjoen kautta Puulan luoteisosaan, Sätkynselälle. Synsiään laskevat järvet ovat Iso-Siikajärvi ja Ylänne, jotka ovat karuja ja tummavetisiä. Synsiänjärveen laskevia latvapuroja ovat Siikajoki ja Ylänteenjoki. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Nykyinen versio 1. heinäkuuta 2013 kello 16.56
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Yleistä
Järvi kuuluu Kangasniemen kuntaan ja Synsiäjärven valuma-alueeseen. Synsiäjärven reitti on maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Reitillä on runsaasti järvitaimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvia virtavesiä. Synsiä on Puulan kalastusalueen pohjoisosassa sijaitseva lievästi tummavetinen, karu ja matala järvi. Synsiästä vedet laskevat Kokkoniemenjokea Iso-Kaihlaseen ja siitä edelleen Hännilänjokea ja Kolhonjoen kautta Puulan luoteisosaan, Sätkynselälle. Synsiään laskevat järvet ovat Iso-Siikajärvi ja Ylänne, jotka ovat karuja ja tummavetisiä. Synsiänjärveen laskevia latvapuroja ovat Siikajoki ja Ylänteenjoki.
Järven erityispiirteet
Synsiänjärvi on moreenipohjainen. Järvi jakautuu luode-kaakkosuunnassa kahteen altaaseen: Haahkalanselkään ja Synsiään. Haahkalanselkä on yleisilmeeltään karu ja avoin. Synsiä on runsassaarisena sokkeloisempi ja pienipiirteisempi ja monien matalikoiden ja kariensa ansiosta kasveja on runsaammin. Kummankin altaan rantavesiä luonnehtivat laajat rantakivikot sekä silokalliot erityisesti pohjoiseen kurottuvien niemien kärjissä.
Järvi on tyypiltään lähinnä keskihumuksinen. Varsinaisia happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Veden laatu poikkeaa kuitenkin eri syvänteillä, jossa pohjanläheinen vesikerros on vähähappisina aikoina hyvin sameaa, voimakkaan ruskeaa ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Seurantatiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lähinnä lievästi rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan suurin osa järvestä kuuluu luokkaan erinomainen. Luokkaan hyvä kuuluvat 17:m:n syvänteen kohdalla oleva vesialue sekä järven eteläisin, lahtimainen osa. Luokitus on tehty syvänteiden vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1987-94 sekä 1999-2001. Vuonna 2006 järvi kuului seurantahankkeeseen "Alueellinen yli 5 km2:n järvien havainnointi", jolloin seurattiin 17 m:n syvänteen veden laatua. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.3.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Sameus on ollut erinomainen ja kokonaisfosfori erinomainen ja hyvä. Väriluku on vaihdellut hyvästä välttävään, jossa näytteiden mittaussyvyys on vaikuttanut tuloksiin. Väriluku ja näkösyvyys ovat heikentyneet edellisestä tutkimuksesta, joka on tehty vuonna 2010. Muutoksia on tullut kokonaisfosforin osalta, joka on kasvanut ja pH eli happamuus on laskenut.
Synsiänjärven vedenlaatua määräävät merkittävästi lukuisat suo-ojitukset järvialtaan valuma-alueella. Harjujaksojen ja kankaiden väliset kapeat suot on kaikki ojitettu ja vedet soilta on johdettu Synsiänjärveen. Tämä on selvästi kiihdyttänyt humuksen sedimentaatiota lahdissa ja ojien suilla sekä mitä ilmeisimmin muuttanut järveä dystrofisemmaksi (humusaineita) kuin mitä se olisi ollut luonnontilassa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuoden 2009-2013 kalojen istutussuunnitelman mukaan, Synsiään istutetaan vuosittain kuhaa 20 000 kpl.
Tarut ja tositarinat
Kangasniemen kunnallislehti 16.5.2013, jossa oli kalastaja "Eemelin" haastattelu: " Synsiä on hyvä kalajärvi, mutta paremminkin aaltojen alta nousee mukavasti pannun kokoisia ahvenia. Jättihauki, jolla painoa oli ilman mätiä 14,2 kg ja pituutta 136 cm. Erityisen tyytyväinen innokas kalamies on siitä, että muikku on palannut Synsiään."
Lähteet: Kangasniemen kunta/Synsiöjärven ja Kaijanlammen rantayleiskaava 2009. Kangasniemen kunnallislehti, Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).
