Harjujärvi (14.939.1.001)
Harjujärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia. | Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia. | ||
Kyyveden kaava-alueeseen sisältyvällä alueella on yhteensä 22 arvokasta luontokohdetta sekä Harjujärven ja Ala-Aittaroisen alueilla viisi. Näistä 15 on erityisen arvokkaita. Kaava-alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat muun muassa rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Suurimmalla osalla kohteista (20) on maisemallista arvoa. Kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita on 14 ja linnustollisesti arvokkaita kolme. Alueella elää muun muassa valkoselkätikka ja selkälokki. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. heinäkuuta 2013 kello 12.08
Järven erityispiirteet
Harjujärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen ja Harjujärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 108 ha ja sen kokonaissyvyys on 9,5 metriä. Järven vesi on pintakerroksissa ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Varsinaista hapettomuutta järvessä ei ole ollut, mutta ajoittain pohjanläheinen vesikerros on erittäin vähähappinen.
Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien tyydyttävä/välttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 9,5 m:n syvänne järven eteläosassa. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Harjujärven viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.9.2011 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli tyydyttävä. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä, mutta järven pohjalla tulos oli nolla. Pohjanläheinen vesikerroksessa (8,5 m) oli vakavia happiongelmia.
Kyyveden kaava-alueeseen sisältyvällä alueella on yhteensä 22 arvokasta luontokohdetta sekä Harjujärven ja Ala-Aittaroisen alueilla viisi. Näistä 15 on erityisen arvokkaita. Kaava-alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat muun muassa rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Suurimmalla osalla kohteista (20) on maisemallista arvoa. Kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita on 14 ja linnustollisesti arvokkaita kolme. Alueella elää muun muassa valkoselkätikka ja selkälokki.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Harjujärveen on istutettu 2000 -luvulla planktonsiikaa ja kuhaa.
Lähteet: Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015, Valtion ympäristöhallinto.
