Ylä-Rieveli (14.172.1.001)
Ylä-Rieveli on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja | ==Asutus ja kylät== | ||
Enonlahti | |||
Kylän maat levittäytyvät Enon pitkälle itäsivulle, mistä nimikin juontunee. Pohjoisessa Pertunmaahan kuuluva Suuriniemi jatkaa Ylä-Rääveliin työntyvänä kiilana. Maapohja on pääosin rapakivigraniittia. Suot vievät noin kolmanneksen pinta-alasta. Enonlahdella on noin 40 asukasta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Enonlahti sai sodan jälkeen asukkaikseen kolme Raudun pitäjän karjalaisperhettä, joiden vaikutus tuntuu yhä kylän elämässä. | |||
Kousa | |||
Enon ja Ylä-Rievelin välissä kattaa laajan, jykeväkallioisen Kousaniemenkannan. Itään se jatkuu Pertunmaan Särkeniemenä. Kousaniemi roikkuu pitäjässänsä vain eteläkärjestään. Länsirajalla on Heinola, pohjoisessa ja idässä Pertunmaa ja itäkainalossa jälleen Heinola. | |||
Rajojen sisään jää kolme järveä sekä kymmeniä pikku lampia ja soita. Mahtavat kallioharjut ovat enimmäkseen rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, jonka sinivihreät kiteet tunnetaan kauppanimellä spektroliitti. Kalliomaasto ei ole suosinut maanviljelyä enempää kuin tienrakennustakaan. Kousassa elettiin kauan syrjässä ja etäällä, mikä kehitti omaperäistä itsenäisyyttä. Kylä oli pitkään lohkomaton suurtila, jonka osakastaloja Kousan eri sukuhaarat isännöivät. Vakituisia asukkaita kylässä on noin 30, vapaa-ajan asuntoja hulppeat 130. | |||
Pärnämäki | |||
Kylä voi vanhojen asiakirjojen mukaan hyvinkin olla seudun ensimmäinen asutus. Nimi perustunee pärnä- eli lehmuspuuhun, joka kuoresta kiskotun niinen vuoksi oli arvokas luonnonvara eräaikaan. Kylänraja yltää Enoon laskeviin Vehkajärviin ja -jokiin; Pankajärvi ja Siikanen ovat pohjoisen rajavesiä. Kallioperusta on rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, soille jää vajaa kolmannes pinta-alasta. Kylän nimikkomäki kohoaa laajoin portain 135 metrin korkeuteen merenpinnasta ja on suurimmaksi osaksi viljelty. | |||
Lähteet: Enonkylät ry 2010, Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 24. heinäkuuta 2013 kello 18.47
Järvien erityispiirteet
Järvi on kaksiosainen, joiden osia yhdistävät kapeat salmet. Pohjoinen osa on Ylä-Rieveli ja eteläinen osa Enonvesi. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3351 ha. Suurin osa Ylä-Rievelistä sijaitsee Pertunmaan kunnassa ja aivan läntisin haarake Mäntyharjun kunnassa. Järven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kuortin taajama. Järvi kuuluu Ylä-Rievelin-Enonveden alueeseen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja kylät
Enonlahti
Kylän maat levittäytyvät Enon pitkälle itäsivulle, mistä nimikin juontunee. Pohjoisessa Pertunmaahan kuuluva Suuriniemi jatkaa Ylä-Rääveliin työntyvänä kiilana. Maapohja on pääosin rapakivigraniittia. Suot vievät noin kolmanneksen pinta-alasta. Enonlahdella on noin 40 asukasta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Enonlahti sai sodan jälkeen asukkaikseen kolme Raudun pitäjän karjalaisperhettä, joiden vaikutus tuntuu yhä kylän elämässä.
Kousa
Enon ja Ylä-Rievelin välissä kattaa laajan, jykeväkallioisen Kousaniemenkannan. Itään se jatkuu Pertunmaan Särkeniemenä. Kousaniemi roikkuu pitäjässänsä vain eteläkärjestään. Länsirajalla on Heinola, pohjoisessa ja idässä Pertunmaa ja itäkainalossa jälleen Heinola.
Rajojen sisään jää kolme järveä sekä kymmeniä pikku lampia ja soita. Mahtavat kallioharjut ovat enimmäkseen rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, jonka sinivihreät kiteet tunnetaan kauppanimellä spektroliitti. Kalliomaasto ei ole suosinut maanviljelyä enempää kuin tienrakennustakaan. Kousassa elettiin kauan syrjässä ja etäällä, mikä kehitti omaperäistä itsenäisyyttä. Kylä oli pitkään lohkomaton suurtila, jonka osakastaloja Kousan eri sukuhaarat isännöivät. Vakituisia asukkaita kylässä on noin 30, vapaa-ajan asuntoja hulppeat 130.
Pärnämäki
Kylä voi vanhojen asiakirjojen mukaan hyvinkin olla seudun ensimmäinen asutus. Nimi perustunee pärnä- eli lehmuspuuhun, joka kuoresta kiskotun niinen vuoksi oli arvokas luonnonvara eräaikaan. Kylänraja yltää Enoon laskeviin Vehkajärviin ja -jokiin; Pankajärvi ja Siikanen ovat pohjoisen rajavesiä. Kallioperusta on rapakivigraniittia ja gabro-anortosiittia, soille jää vajaa kolmannes pinta-alasta. Kylän nimikkomäki kohoaa laajoin portain 135 metrin korkeuteen merenpinnasta ja on suurimmaksi osaksi viljelty.
Lähteet: Enonkylät ry 2010, Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010.
