Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)
Ala-Kivijärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ala-Kivijärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella, joka on osa Valkealan reittiä (Väliväylä tai Kivijärven reitti). Ala- | Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella, joka on osa Valkealan reittiä (Väliväylä tai Kivijärven reitti). Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta, sen vedenlaatu onkin arvioitu hyväksi. | ||
Ylä-Kivijärvestä (Kivijärvi) Huopaisenvirran kautta virtaa vesi Ala-Kivijärveen. | |||
Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta useiden järvien kautta Kymijokeen. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
43 882 700 m³ <br />0,0439 km³ <br />43 882 700 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
7. heinäkuu 2017 14:45
Taavetin uimaranta (KI 7.7.2017)
Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella, joka on osa Valkealan reittiä (Väliväylä tai Kivijärven reitti). Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta, sen vedenlaatu onkin arvioitu hyväksi.
Ylä-Kivijärvestä (Kivijärvi) Huopaisenvirran kautta virtaa vesi Ala-Kivijärveen. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta useiden järvien kautta Kymijokeen.
Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.
Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, jolla on pituutta Rutolaan 113 km[2] ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km².
Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon päättyi 1960-luvun alussa. Nykyisin se on suosittu melontareitti.
Sivua on viimeksi muutettu 20. huhtikuuta 2014 kello 13.05.


