Kotkijärvi (35.774.1.005)
Kotkijärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Järvi sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa Hämeenlinnan kunnassa luoteeseen Tuuloksen taajamasta. Etäisyyttä Tuulokseen on noin 9km ja Hämeenlinnan kaupunkiin 21km. Järven pohjoispuolella kulkee Lahdentie 12. Pohjoispuolella on myös suurempi Pyhäjärvi, johon Kotkijärvi laskee Koskenojaa pitkin. Järvellä on kokoa noin 81ha, syvyyttä enimmillään 3m ja rantaviivaa 4,8km. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja järven vesi on tummaa väriltään.. Järvi on rehevä, humuksinen ja matala, johon kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta lähivaluma-alueella peltoja halkovien ojien kautta. Järveä on tutkittu ensimäisen kerran vuonna 1977, jonka jälkeen tutkimuksia on tehty seitsemän kertaa pääasiassa vuoden 2000 jälkeen. | |||
Ravinnekuormituksesta johtuen järven tila vaihtelee. Esimerkiksi pH vaihtelee neutraalin 7 molemmilla puolilla ja happipitoisuus voi olla pintakerroksessa ylikylläinen 102%, kun taas pohjasta on mitattu toisinaan 51%. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järvellä on suuri lahnakanta. Hoitokalastus aloitettiin keväällä 2012. | |||
Järven rehevyyden seurauksena järveen laskevien ojien suut ja jotkin lahdelmat ovat vesikasvillisuuden täyttämiä. Järven etelärannoilla on järviruokoa ja kelluslehtisiä leveänä vyöhykkeenä. Muutenkin ranta- ja vesikasvillisuus on lajistoltaan runsasta. Järvellä viihtyy mm. myrkkykeiso, järvikaisla, vehka, rantapalpakko, pohjalumme, ahvenvita ja rantakukka. Järven ympäristöstä löytyy lisäksi mm. Hankalan lehmusmetsä. | |||
Järvi on tärkeä linnustolle ja järvellä onkin tavattu mm. laulujoutsen, harmaahaikara, nauru- ja kalalokki sekä punasotka. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven rehevyys ja mataluus heikentää virkistyskelpoisuutta. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Sisällisodassa valkoiset ja saksalaiset liittolaiset järjestivät puolustuslinjan eteneviä ja ylivoimaisia punaisia vastaan Kotkijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 17. kesäkuuta 2014 kello 13.00
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa Hämeenlinnan kunnassa luoteeseen Tuuloksen taajamasta. Etäisyyttä Tuulokseen on noin 9km ja Hämeenlinnan kaupunkiin 21km. Järven pohjoispuolella kulkee Lahdentie 12. Pohjoispuolella on myös suurempi Pyhäjärvi, johon Kotkijärvi laskee Koskenojaa pitkin. Järvellä on kokoa noin 81ha, syvyyttä enimmillään 3m ja rantaviivaa 4,8km.
Nykytila ja suojelu
Järven tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja järven vesi on tummaa väriltään.. Järvi on rehevä, humuksinen ja matala, johon kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta lähivaluma-alueella peltoja halkovien ojien kautta. Järveä on tutkittu ensimäisen kerran vuonna 1977, jonka jälkeen tutkimuksia on tehty seitsemän kertaa pääasiassa vuoden 2000 jälkeen.
Ravinnekuormituksesta johtuen järven tila vaihtelee. Esimerkiksi pH vaihtelee neutraalin 7 molemmilla puolilla ja happipitoisuus voi olla pintakerroksessa ylikylläinen 102%, kun taas pohjasta on mitattu toisinaan 51%.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä on suuri lahnakanta. Hoitokalastus aloitettiin keväällä 2012.
Järven rehevyyden seurauksena järveen laskevien ojien suut ja jotkin lahdelmat ovat vesikasvillisuuden täyttämiä. Järven etelärannoilla on järviruokoa ja kelluslehtisiä leveänä vyöhykkeenä. Muutenkin ranta- ja vesikasvillisuus on lajistoltaan runsasta. Järvellä viihtyy mm. myrkkykeiso, järvikaisla, vehka, rantapalpakko, pohjalumme, ahvenvita ja rantakukka. Järven ympäristöstä löytyy lisäksi mm. Hankalan lehmusmetsä.
Järvi on tärkeä linnustolle ja järvellä onkin tavattu mm. laulujoutsen, harmaahaikara, nauru- ja kalalokki sekä punasotka.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rehevyys ja mataluus heikentää virkistyskelpoisuutta.
Tarut ja tositarinat
Sisällisodassa valkoiset ja saksalaiset liittolaiset järjestivät puolustuslinjan eteneviä ja ylivoimaisia punaisia vastaan Kotkijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella.
