Vesijako (35.784.1.001)
Vesijako on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
MeS (keskustelu | muokkaukset) |
MeS (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Vesijaolta on säilynyt karttoja jopa 1600-luvulta: | |||
http://www.vesijako.fi/vanhat-kartat/ | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 24. kesäkuuta 2014 kello 14.29
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Vesijako on ns. bifurkaatiojärvi. Se tarkoittaa, että vesi purkautuu kahteen suuntaan eli kahdelle eri vesistöalueelle. Vesijakaa on siis nimensä mukaisesti vedenjakaja, josta vedet ohjautuvat kahta eri jokea myöten vastakkaisiin suuntiin Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueille. Sumperinjoki laskee Vesijaosta itään kohti Päijännettä eli Kymijoen vesistöalueelle. Palsanoja laskee länteen Kokemäen vesistöalueelle.
Palsanoja laskee Parlammiin, josta Suomenjoki virtaa edelleen Nerosjärveen. Nerosjärvestä vesi kulkeutuu edelleen Kuohijärven ja Kukkian kautta Iso-Roineeseen, josta Hauhonselän kautta Mallasveteen ja Vanajaveteen ja lopulta eri vesistöjen kautta Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen.
Sumperinjoki laskee vetensä Tohtainlammin ja Välijoen kautta Myllyjärveen. Sieltä reitti jatkuu Kaukilankosken kautta Miestämään, Arrakosken kautta Alajärveen, Tarposeen ja edelleen Ruokolampeen. Ruokolammesta vesi virtaa Yläjärveen ja sieltä Kirkkolammin kautta Padasjoen kirkonkylän läpi Päijänteeseen Padasjoenselälle. Lopulta Vesijaosta lähteneet vedet päätyvät monen vesistön kautta Kymijokeen ja sen kautta Suomenlahteen.
Reitillä olevan Kaukilankosken vedenlaatua seurataan säännöllisesti. Padasjoesta otetaan säännöllisesti velvoitetarkkailunäytteitä, koska jokeen lasketaan Padasjoen kunnalliselta jätevedenpuhdistamolta tulevat jätevedet.
Nykytila ja suojelu
Vesijako on karu järvi, jonka valuma-alueella on vain vähän maataloutta. Järven vesi on kirkasta tai lievästi humuspitoista, riippuen vuodenaikojen ja vuosien välisestä vaihtelusta. Runsaat sateet ja valumat yleensä lisäävät veden humuspitoisuutta ja kuivat kaudet lisäävät veden kirkkautta.
Järven selkävesien laatu on erinomainen. Happea on yleensä riittävästi myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan. Silloin hapen kyllästysaste alusvedessä (1 metri pohjan yläpuolella) on ollut sekä lopputalvella että loppukesällä noin 50 %. Kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on 2000 -luvulla pysytellyt niukkaravinteisten järvien tasolla, samoin vedessä olevan levän runsautta kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus.
Vesijako on säännöllisessä seurannassa. Nykyisin järven keskiosan syvänteen kohdalta otetaan vesinäytteet joka kuudes vuosi neljästi vuoden aikana. Näytteenottoajankohdat ovat maalis-, kesä-, elo-, ja lokakuu.
Vedenlaatu saattaa vaihdella järven eri osissa ja voi olla selkävesillä erilainen kuin lahdenpoukamissa, joihin laskee ojavesiä. Järven keskiosasta otetut näytteet eivät sen vuoksi anna luotettavaa kuvaa lahtien veden laadusta. Järveen laskee muutamia isoja ojia kuten Leipämyllynoja, Nehtolammen laskuoja ja Naukoja. Ojista otettiin vesinäytteet kymmenen kertaa vuoden 2006 aikana. Näytteiden perusteella tiedetään, että nämä ojavedet sisältävät runsaasti humusta ja kohtalaisesti ravinteita.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesijaon kalastuskunta hoitaa kalakantaa istutuksin, pyynnin valvonnalla ja luvanvaraisuudella. Vesijaon kotimaisen ravun kantaa pyritään elvyttämään. Muikku on runsaine saaliineen ollut tärkein saaliskala. Vesijaon reitiltä on saatu myös haukea, lahnaa, järvitaimenta ja kuhaa. Vesijaon reitillä ei ole ammatikseen kalastavia, mutta virkistyskalastajia on runsaasti. Vesijaolla on erinomainen virkistysarvo.
Vesijaolla kasvaa monia vesi- ja rantakasveja. Ilmaversoisista järvellä kasvaa mm. järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta, leveäosmankäämiä, ratamosarpiota, pystykeiholehteä sekä ranta- ja siimapalpakkoa. Kelluslehtisistä vesikasveista esiintyy mm. pohjanlummetta, ulpukkaa, vesitatarta, uistinvitaa ja järvisätkintä. Uposlehtisistä esiintyy mm. ahvenvitaa, vesiruttoa sekä ruskoärviää ja pohjaversoisista mm. nuottaruohoa. Irtokellujista järvellä esiintyy iso- ja pikkulimaskaa ja irtokeijujista mm. karvalehteä. Järven rannoilla kasvavia kasveja ovat mm. vehka, rantakukka, ranta-alpi, rantayrtti, kurjenjalka, rentukka, rantaminttu, raate sekä vesikuusi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Vesijaolta on säilynyt karttoja jopa 1600-luvulta: http://www.vesijako.fi/vanhat-kartat/
Aiheesta muualla
- Vesijako (ymparisto.fi)
