Valkjärvi (21.054.1.001)
Valkjärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti. | Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 9. heinäkuuta 2014 kello 18.52
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Valkjärvi (21.054.1.001)/Valkjärvi, itäranta
Itärannan järvisimpukoita - yhden kesäpä...
Järven erityispiirteet
Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (Uudenmaan ELY-keskus 2013). Pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohja-sedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.
Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.
Nykytila ja suojelu
Vuosina 1970–2013 kasvukaudella mitattu näkösyvyyden keskiarvo oli 1,9 metriä. A-klorofyllipitoisuuden keskiarvojen perusteella Valkjärvi on lievästi rehevä ja päällysveden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä tai rehevältä. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että pääasiassa fosfori on ollut minimiravinteena, mutta välillä niin fosfori kuin typpi on voinut säädellä levätuotantoa. Valkjärven veden puskurointikyky happamoittavia aineita vastaan on hyvä eikä rehevässä järvessä ole minkäänlaista happamoitumisen vaaraa.(Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuoden 2012 kasviplanktontutkimuksen mukaan järvi on mesotrofinen (niukkatuottoisen ja rehevän väliltä). Silmälläpidettävää on sinilevien runsas osuus. Elokuussa otetussa näytteessä haitallisten sinilevien osuus oli korkea, 23 % (Keskitalo 2012).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta.
Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran Eu-uimaranta ja Lähtelän uimapaikka ja veneranta.
Tarut ja tositarinat
Aleksis Kiven soutuveneen huhutaan olevan Valkjärven pohjassa. Liekö totta vai tarua?
Seuranta ja tarkkailu
Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kahden vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.
Aiheesta muualla
Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi. http://www.provalkjarvi.fi/
Julkaisut
Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2014) Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus > ympäristönsuojelu > vesiensuojelu > Nurmijärven vesistöt
Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009) http://www.vhvsy.fi/f/Valkjarvenpurotraportti.pdf
Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)
