Suurijärvi (04.271.1.057)

2 792 140 m³ <br />0,00279 km³ <br />2 792 140 000 l <br />

7 480 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Suurijärvi
• Järvinumero: 04.271.1.057
• Vesistöalue: Unnukan alue (04.271)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 116,82 ha
• Syvyys: 16 m
• Keskisyvyys: 2,39 m
• Tilavuus: 2 792 140 m³0,00279 km³ <br />2 792 140 000 l <br />
• Rantaviiva: 7,48 km7 480 m <br />
• Korkeustaso: 81,6 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Leppävirta
• Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Suurijärvi on Unnukan vesistöalueella, Leppävirralla Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva 116,8 hehtaarin kokoinen järvi. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja maksimisyvyys 16,0 metriä.

Rannat ovat enimmäkseen loivia, mutta pohjoisosassa on myös jyrkempää penkerettä. Pohjanlaadultaan Suurijärvi on vaihtelevasti savea, hiekkaa tai mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Lähiympäristön kuvaus

Valuma-alueen lähiympäristö on sekapuustoista kangasmetsää ja peltomaata. Luoteisrannalla myös ojitettuja suoalueita. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Nykytila ja suojelu

Suurijärven lähiympäristön savikkoalueille epäillään olevan vaikutusta vedenlaatuun ja tämä on ollut kunnostussuunnittelun kohteena. Ranta-asukkaiden havaintojen mukaan vesikasvillisuus on lisääntynyt selvästi ja syyksi epäillään veden säännöstelyä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Kalat

Suurijärven saaliskalalajeihin kuuluvat kuha, hauki, lahna, made ja siika. Happikadon takia Suurijärveen on tehty 2000-2009 kalaistutuksia osana kunnostustoimenpiteitä.

Kasvillisuus

Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset ulpukka ja uistinvita, isovesiherne, vesitatar, ja järviruoko.

Suurijärvellä on havaittu erittäin uhanalainen hentonäkinruoho. (SYKE, 2011)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Rannoilla on kymmenen vapaa-ajanasuntoa ja useita maatiloja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Lähteet

Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.

SYKE, 2011. www-sivu. Uhanalaisten näkinruohojen suojelua tehostetaan. http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Uhanalaisten_nakinruohojen_suojelua_teho%282169%29 Päivitetty 26.8.2011. Luettu 16.7.2014.

Istutusvuosi	Kalalaji	Ikä	Istukkaiden määrä
2000	Kuha	1 kk	1100
2002	Kuha	1 kk	550
	Planktonsiika	1 kk	650
2004	Planktonsiika	1 kk	400
2006	Järvisiika	1 kk	850
2008	Kuha	1 kk	1935