Suurijärvi (04.271.1.057)
Suurijärvi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
(→Kalat) |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
|-} | |-} | ||
Tekstin ja taulukon lähde: Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, 2012, Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III | |||
==Kasvillisuus== | ==Kasvillisuus== | ||
Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulpukka ulpukka] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uistinvita uistinvita], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Isovesiherne isovesiherne], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesitatar vesitatar], ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rviruoko järviruoko]. | Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulpukka ulpukka] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uistinvita uistinvita], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Isovesiherne isovesiherne], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesitatar vesitatar], ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rviruoko järviruoko]. | ||
Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 10.39
Järven erityispiirteet
Suurijärvi on Unnukan vesistöalueella, Leppävirralla Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva 116,8 hehtaarin kokoinen järvi. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja maksimisyvyys 16,0 metriä.
Rannat ovat enimmäkseen loivia, mutta pohjoisosassa on myös jyrkempää penkerettä. Pohjanlaadultaan Suurijärvi on vaihtelevasti savea, hiekkaa tai mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Lähiympäristön kuvaus
Valuma-alueen lähiympäristö on sekapuustoista kangasmetsää ja peltomaata. Luoteisrannalla myös ojitettuja suoalueita. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Nykytila ja suojelu
Suurijärven lähiympäristön savikkoalueille epäillään olevan vaikutusta vedenlaatuun ja tämä on ollut kunnostussuunnittelun kohteena. Ranta-asukkaiden havaintojen mukaan vesikasvillisuus on lisääntynyt selvästi ja syyksi epäillään veden säännöstelyä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Kalat
Suurijärven saaliskalalajeihin kuuluvat kuha, hauki, lahna, made ja siika. Happikadon takia Suurijärveen on tehty 2000-2009 kalaistutuksia osana kunnostustoimenpiteitä.
Tekstin ja taulukon lähde: Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, 2012, Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma IIIKasvillisuus
Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset ulpukka ja uistinvita, isovesiherne, vesitatar, ja järviruoko.
Suurijärvellä on havaittu erittäin uhanalainen hentonäkinruoho. (SYKE, 2011)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannoilla on kymmenen vapaa-ajanasuntoa ja useita maatiloja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Muuta
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.
SYKE, 2011. www-sivu. Uhanalaisten näkinruohojen suojelua tehostetaan. http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Uhanalaisten_nakinruohojen_suojelua_teho%282169%29 Päivitetty 26.8.2011. Luettu 16.7.2014.
| Istutusvuosi | Kalalaji | Ikä | Istukkaiden määrä |
|---|---|---|---|
| 2000 | Kuha | 1 kk | 1100 |
| 2002 | Kuha | 1 kk | 550 |
| Planktonsiika | 1 kk | 650 | |
| 2004 | Planktonsiika | 1 kk | 400 |
| 2006 | Järvisiika | 1 kk | 850 |
| 2008 | Kuha | 1 kk | 1935 |
