Ylimmäinen (04.666.1.004)
Ylimmäinen on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
==Järven | ==Järven perustiedot== | ||
Ylimmäinen on pinta-alaltaan 68,42 hehtaarin kokoinen järvi Sonkajärven kunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa. Järvi on erittäin matala sillä sen keskisyvyys on vain 0,78 metriä ja syvimmilläänkin vain 2,41 m. Ylimmäisen rannat ovat melko loivia ja järvi on pääosin hiekkapohjainen. Syvemmällä voi olla mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
== | ==Vesikasvillisuus ja muu vesiluonto== | ||
Ylimmäisen kasvillisuus on melko monipuolista, varsinkin pohjalehtisten kasvien osalta, vaikka näidenkään kasvustot eivät ole kovinkaan runsaita. Rantoja hallitsevat suursarat ja muista ilmaversoisista järvikorte ja kaisla. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Lähiympäristö on pääosin kuivaa kangasta eikä rannoilla ole asutusta joitakin kesämökkejä lukuun ottamatta. Osittain lähivaluma-alue koostuu myös ojitetusta rämeestä ja ojittamattomasta nevasta. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä. | |||
Versio 18. heinäkuuta 2014 kello 10.26
Järven perustiedot
Ylimmäinen on pinta-alaltaan 68,42 hehtaarin kokoinen järvi Sonkajärven kunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa. Järvi on erittäin matala sillä sen keskisyvyys on vain 0,78 metriä ja syvimmilläänkin vain 2,41 m. Ylimmäisen rannat ovat melko loivia ja järvi on pääosin hiekkapohjainen. Syvemmällä voi olla mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Nykytila ja suojelu
Vesikasvillisuus ja muu vesiluonto
Ylimmäisen kasvillisuus on melko monipuolista, varsinkin pohjalehtisten kasvien osalta, vaikka näidenkään kasvustot eivät ole kovinkaan runsaita. Rantoja hallitsevat suursarat ja muista ilmaversoisista järvikorte ja kaisla. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lähiympäristö on pääosin kuivaa kangasta eikä rannoilla ole asutusta joitakin kesämökkejä lukuun ottamatta. Osittain lähivaluma-alue koostuu myös ojitetusta rämeestä ja ojittamattomasta nevasta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.
