Evattu (14.165.1.012)
Evattu on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Evattu sijaitsee Nastolassa noin 14km koilliseen Lahden kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 0,24km² ja sen valuma-alue on kooltaan 15,86km². Järven syvin kohta on noin 3m. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järvi on arvioitu reheväksi tutkimustulosten perusteella. Tuloksista ei ole nähtävissä huomattavaa poikkeamaa vanhoista mittauksista eli järven tilassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tilan kehittymisen arviointiin vaikuttaa kuitenkin näytteenottojen vähäisyys. Käyttökelpoisuudeltaan järvi on välttävän tasolla. | |||
Rehevälle järvelle on tyypillistä, että kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat koholla. Evatun kohdalla kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut 80µg/l ja 55µg/l välillä (vuosien -90 ja -05 tulokset). Kokonaistyppipitoisuus oli vuonna 1990 noin 800µg/l, kun taas 2004 se oli melkein 1400µg/l. | |||
Happitilanne on ollut pääpiirteittäin hyvä eikä suurempia happikatoja ole talvisinkaan esiintynyt. Heikoimmat tulokset saatiin kesällä vuonna 1989, kun alusveden hapen kyllästysaste oli 3%, ja talvella 1996, kun kyllästysaste oli 4%. Vuoden 2004 mittauksissa sekä päällysveden- että alusveden hapen kyllästysaste oli 40-60% välillä. | |||
Näkösyvyys on ollut mittauksien aikana (1989-2004) parhaimmillaan 1,1m ja heikoimmillaan 0,5m. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2014 kello 15.12
Järven erityispiirteet
Evattu sijaitsee Nastolassa noin 14km koilliseen Lahden kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 0,24km² ja sen valuma-alue on kooltaan 15,86km². Järven syvin kohta on noin 3m.
Nykytila ja suojelu
Järvi on arvioitu reheväksi tutkimustulosten perusteella. Tuloksista ei ole nähtävissä huomattavaa poikkeamaa vanhoista mittauksista eli järven tilassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tilan kehittymisen arviointiin vaikuttaa kuitenkin näytteenottojen vähäisyys. Käyttökelpoisuudeltaan järvi on välttävän tasolla.
Rehevälle järvelle on tyypillistä, että kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat koholla. Evatun kohdalla kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut 80µg/l ja 55µg/l välillä (vuosien -90 ja -05 tulokset). Kokonaistyppipitoisuus oli vuonna 1990 noin 800µg/l, kun taas 2004 se oli melkein 1400µg/l.
Happitilanne on ollut pääpiirteittäin hyvä eikä suurempia happikatoja ole talvisinkaan esiintynyt. Heikoimmat tulokset saatiin kesällä vuonna 1989, kun alusveden hapen kyllästysaste oli 3%, ja talvella 1996, kun kyllästysaste oli 4%. Vuoden 2004 mittauksissa sekä päällysveden- että alusveden hapen kyllästysaste oli 40-60% välillä.
Näkösyvyys on ollut mittauksien aikana (1989-2004) parhaimmillaan 1,1m ja heikoimmillaan 0,5m.
