Yöttäjä (04.416.1.021)
Yöttäjä on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Yöttäjä on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä | Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä | ||
WWF Suomi, 2012. Kansallisomaisuus turvaan - valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita. Yöttäjän suot ja metsät (Nurmes), www-julkaisu. Ei päivitystietoa, luettu 23.7.2014. | WWF Suomi, 2012. Kansallisomaisuus turvaan - valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita. Yöttäjän suot ja metsät (Nurmes), www-julkaisu. https://wwf.fi/mediabank/2863.pdf | ||
Ei päivitystietoa, luettu 23.7.2014. | |||
2 225 080 m³ <br />0,00223 km³ <br />2 225 080 000 l <br />
7 680 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Yöttäjän rannat ovat jyrkkiä kivikkoja tai kallioita sekä paikoittain rämeistä suorantaa. Lähiympäristö koostuu tuoreesta kangasmetsästä ja rämeiköistä. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) Pohjois-Karjalan suostrategiassa Yöttäjä on todettu tärkeäksi pienvesistöksi sekä sitä ympäröivät suot arvokkaiksi kohteiksi. Yöttäjä-järven ympäristö on raskaasti ojitettu. Luonnontilaisina alueella on edelleen lounais- ja koillisrannan vanhat metsät. Yöttäjän suoalueet ovat keidas- sekä aapasoita. (WWF Suomi, 2012)
Yöttäjän kasvillisuus on vähälajista ja niukkaa vaikkakin vesisammalet ovat paikoitellen melko runsaita. Matalalla rantavyöhykkeellä on havaittu myös makrolevän runsasta kasvua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) Vuoden 1996 lintuselvityksessä Yöttäjä-järven alueella on havaittu esimerkiksi kapustarinta, kirjosiipikäpylintu, liro, nuolihaukka, palokärki, pikkusieppo, pikkukuovi. Pesiviä lajeja tuolloin ovat olleet ainakin kalalokki, kuikka, laulujoutsen sekä selkälokki. (WWF Suomi)
Rannalla sijaitsee puolustusvoimien parakkialue ja pari kesämökkiä. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Lintuatlas http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/704:358
Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, 2004.Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä
WWF Suomi, 2012. Kansallisomaisuus turvaan - valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita. Yöttäjän suot ja metsät (Nurmes), www-julkaisu. https://wwf.fi/mediabank/2863.pdf Ei päivitystietoa, luettu 23.7.2014.


