Säynäjärvi (35.782.1.009)
Säynäjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Säynäjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 16km Tuuloksen taajamasta pohjoiseen Kuohijärven koillispuolella. Järvellä on pinta-alaa 42,4ha ja syvyyttä noin 20m. Järvi laskee Kuohijärveen. Järven valuma-alue on kooltaan 2,2km² ja koostuu lähes kokonaan metsistä ja itse järvestä (yhteensä 98%). | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järven veden laatua on tutkittu neljä kertaa vuosina 1989, 1991, 1999 ja 2009. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. | |||
Vuoden 1989 mittauksista järven tila ei ole muuttunut merkittävästi. Näkösyvyys on ollut heikoimmillaan 2,5m ja parhaimmillaan jopa 7m. Hapen kyllästysaste on ollut päällysvedessä 79-88% välillä ja vielä 10m syvyydessäkin 53-70%. Pohjan läheisissä kerroksissa happea on ollut parhaimmillaan 41% ja heikoimmillaankin 18%. | |||
Kokonaistypen pitoisuus päällysvedessä on pysytellyt 325µg/l tienoilla. Kokonaisfosforipitoisuus on puolestaan ollut alusvedessä kerkimäärin 9,95µg/l, joka oikeuttaa järven luokittelun erinomaiseksi pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Järven vesikasvillisuus on nuottaruohotyyppiä. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti, kuten myös raakavesiottoon. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2014 kello 13.42
Järven erityispiirteet
Säynäjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 16km Tuuloksen taajamasta pohjoiseen Kuohijärven koillispuolella. Järvellä on pinta-alaa 42,4ha ja syvyyttä noin 20m. Järvi laskee Kuohijärveen. Järven valuma-alue on kooltaan 2,2km² ja koostuu lähes kokonaan metsistä ja itse järvestä (yhteensä 98%).
Nykytila ja suojelu
Järven veden laatua on tutkittu neljä kertaa vuosina 1989, 1991, 1999 ja 2009. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Vuoden 1989 mittauksista järven tila ei ole muuttunut merkittävästi. Näkösyvyys on ollut heikoimmillaan 2,5m ja parhaimmillaan jopa 7m. Hapen kyllästysaste on ollut päällysvedessä 79-88% välillä ja vielä 10m syvyydessäkin 53-70%. Pohjan läheisissä kerroksissa happea on ollut parhaimmillaan 41% ja heikoimmillaankin 18%.
Kokonaistypen pitoisuus päällysvedessä on pysytellyt 325µg/l tienoilla. Kokonaisfosforipitoisuus on puolestaan ollut alusvedessä kerkimäärin 9,95µg/l, joka oikeuttaa järven luokittelun erinomaiseksi pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven vesikasvillisuus on nuottaruohotyyppiä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti, kuten myös raakavesiottoon.
