Alasjärvi (35.214.1.004)
Alasjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Alasjärvi sijaitse Tampereella Hyväskyläntien ja Teiskontien liittymän luoteispuolella. Järvellä on pinta-alaa 37,4ha ja syvyyttä 9m. Järvi laskee Iidesjärveen. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järvi on tyypiltään matala humusjärvi, joka vesi on ruskeanväristä ja hieman rehevää. | |||
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä kaikkiaan 50kpl, joista 44:stä on tulokset Hertta-tietokannassa. Näytteenottajina ovat toimineet Tampereen kaupunki, Kunnallinen ympäristöviranomainen, Turun yliopisto ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. | |||
Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa poikkeuksena vuosi 1993, jolloin otettiin neljä kertaa näyte. Hapen kyllästysaste on vaihdellut voimakkaasti päällysvedessä. Hapen määrä on vaihdellut 27-100% välillä keskiarvon ollessa 72%. Hapen osuus alusvedessä on ollut heikkoa. Vuodesta 2006 lähtien alusvedessä on ollut happikato. Paras tilanne oli vuonna 1991, jolloin happea oli 8m syvyydessä 25%. Keskimäärin happea on ollut pohjan tuntumassa 7,2%. | |||
Kokonaistyppipitoisuutta alettiin mitata vasta vuoden 2006 kesämittauksessa. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimärin 775µg/l, mutta alusvedessä niinkin korkea kuin 2031µg/l. Keskimäärin fosforia oli päällysvedessä 27µg/l. Kokonaisfosfori alettiin mitata alusvedestä jo vuonna 1990. 8m syvyydessä fosforia on ollut keskimäärin 170µg/l. Korkeat lukemat ovat peräisin varsinkin kesämittauksista ja syynä niihin voi olla sisäinen kuormitus. Pitoisuudet ovat olleet hyvin korkeat silloin, kun happi on ollut loppumassa tai loppunut alusvedestä. Korkein alusveden fosforipitoisuus mitattiin vuoden 2009 kesämittauksessa, jolloin pitoisuus oli 450µg/l. Yli 200µg/l pitoisuuksi on mitattu yhteensä 13 kertaa. | |||
Näkösyvyys on ollut keskimäärin 2m. | |||
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100µg/l. Huonoon alusveden tilanteeseen viittaa myös happikadot, jotka ovat olleet yleisiä. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven etelärannalla on kaupungin ylläpitämä uimaranta. Rannalta löytyy mm. laituri, uimahyppytorni ja pukukoppeja. Uimarannan pituus on noin 160m. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
[http://www.tampere.fi/material/attachments/5zJJUJy8N/Alasjarvi,_uimavesiprofiili_2010.11.09.pdf Alasjärven uimavesiprofiili -pdf (Tampere.fi)] | |||
Versio 25. heinäkuuta 2014 kello 11.31
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Alasj%C3%A4rvi-ObsALG-202206201758-62b08b675b700.png)
Järven erityispiirteet
Alasjärvi sijaitse Tampereella Hyväskyläntien ja Teiskontien liittymän luoteispuolella. Järvellä on pinta-alaa 37,4ha ja syvyyttä 9m. Järvi laskee Iidesjärveen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on tyypiltään matala humusjärvi, joka vesi on ruskeanväristä ja hieman rehevää.
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä kaikkiaan 50kpl, joista 44:stä on tulokset Hertta-tietokannassa. Näytteenottajina ovat toimineet Tampereen kaupunki, Kunnallinen ympäristöviranomainen, Turun yliopisto ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa poikkeuksena vuosi 1993, jolloin otettiin neljä kertaa näyte. Hapen kyllästysaste on vaihdellut voimakkaasti päällysvedessä. Hapen määrä on vaihdellut 27-100% välillä keskiarvon ollessa 72%. Hapen osuus alusvedessä on ollut heikkoa. Vuodesta 2006 lähtien alusvedessä on ollut happikato. Paras tilanne oli vuonna 1991, jolloin happea oli 8m syvyydessä 25%. Keskimäärin happea on ollut pohjan tuntumassa 7,2%.
Kokonaistyppipitoisuutta alettiin mitata vasta vuoden 2006 kesämittauksessa. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimärin 775µg/l, mutta alusvedessä niinkin korkea kuin 2031µg/l. Keskimäärin fosforia oli päällysvedessä 27µg/l. Kokonaisfosfori alettiin mitata alusvedestä jo vuonna 1990. 8m syvyydessä fosforia on ollut keskimäärin 170µg/l. Korkeat lukemat ovat peräisin varsinkin kesämittauksista ja syynä niihin voi olla sisäinen kuormitus. Pitoisuudet ovat olleet hyvin korkeat silloin, kun happi on ollut loppumassa tai loppunut alusvedestä. Korkein alusveden fosforipitoisuus mitattiin vuoden 2009 kesämittauksessa, jolloin pitoisuus oli 450µg/l. Yli 200µg/l pitoisuuksi on mitattu yhteensä 13 kertaa.
Näkösyvyys on ollut keskimäärin 2m.
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100µg/l. Huonoon alusveden tilanteeseen viittaa myös happikadot, jotka ovat olleet yleisiä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven etelärannalla on kaupungin ylläpitämä uimaranta. Rannalta löytyy mm. laituri, uimahyppytorni ja pukukoppeja. Uimarannan pituus on noin 160m.
