Kourajärvi (35.155.1.016)
Kourajärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. | |||
Mittauksista 47kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981-2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13m. | |||
Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76% ja vaihteluväli on ollut 40-101%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6%. Alusvedessä yli 10% tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0% tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5m syvyydestä. | |||
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 94µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100µg/l pitoisuuksia 11kpl, joista 2kpl on yli 200µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888µg/l ja alusvedessä 1299µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 4. elokuuta 2014 kello 14.04
Järven erityispiirteet
Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m.
Nykytila ja suojelu
Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksista 47kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981-2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13m.
Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76% ja vaihteluväli on ollut 40-101%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6%. Alusvedessä yli 10% tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0% tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5m syvyydestä.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 94µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100µg/l pitoisuuksia 11kpl, joista 2kpl on yli 200µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888µg/l ja alusvedessä 1299µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Kourajärven sokea hauki (Uusi Suometar 16.5.1884; Historiallinen sanomalehtikirjasto, Kansalliskirjasto)
Aiheesta muualla
Kourajärvestä Pirkanmaan maakuntajärvi? Osallistu keskusteluun.
Kuva Kourajärvestä Google Mapsissa.
Lisätietoa Kourajärvestä Kalapaikka.netissä.
