Pekkojärvi (14.913.1.013)
Pekkojärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Pekkojärvi on [[Juolasveden - Lahnaveden alue (14.913)|Juolasveden - Lahnaveden alueeseen]] kuuluva 30,4 hehtaarin järvi Mäntyharjulla, Etelä-Savossa. Pekkojärvi laskee Pekkojärvenojaa pitkin [[Sarkavesi|Sarkaveteen]]. | |||
Lähivaluma-alue on ympäristöltään peltomaata jota on runsaasti etenkin länsirannalla. (Mikkelin kaupunki, 2007) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Vuoden 2006 vesistötutkimuksissa todettiin ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien olevan tyypillisiä reheville vesille. Vesi oli runsashumuksista ja myös rautapitoisuus oli korkea. Veden pH oli lievästi hapan ja puskurikyvyltään järvi oli erinomainen. Huhtikuussa 2006 mitattu happitilanne oli välttävä (päällysveden kylläisyys 59%), mutta heinäkuussa tilanne oli parantunut tasolle hyvä. Pohjan tuntumassa oli voimakasta hapenvajausta ja heinäkuussa vallitsi jo lähes happikato, kylläisyyden oltua 8%. Hygieeniselta tilaltaan järvi on erinomainen ja virkistyskäyttöä ajatellen tilaksi on luokiteltu tyydyttävä. (Mikkelin kaupunki, 2007) | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 12: | Rivi 13: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
==Lähteet== | |||
Mikkelin kaupunki, 2007. Mikkelin kaupungin julkaisuja 1/2007. www-julkaisu. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuonna 2006. http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2006_nettiversio.pdf Päivitetty 9.1.2007. Luettu 7.8.2014 | |||
Nykyinen versio 11. elokuuta 2014 kello 09.18
Järven erityispiirteet
Pekkojärvi on Juolasveden - Lahnaveden alueeseen kuuluva 30,4 hehtaarin järvi Mäntyharjulla, Etelä-Savossa. Pekkojärvi laskee Pekkojärvenojaa pitkin Sarkaveteen. Lähivaluma-alue on ympäristöltään peltomaata jota on runsaasti etenkin länsirannalla. (Mikkelin kaupunki, 2007)
Nykytila ja suojelu
Vuoden 2006 vesistötutkimuksissa todettiin ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien olevan tyypillisiä reheville vesille. Vesi oli runsashumuksista ja myös rautapitoisuus oli korkea. Veden pH oli lievästi hapan ja puskurikyvyltään järvi oli erinomainen. Huhtikuussa 2006 mitattu happitilanne oli välttävä (päällysveden kylläisyys 59%), mutta heinäkuussa tilanne oli parantunut tasolle hyvä. Pohjan tuntumassa oli voimakasta hapenvajausta ja heinäkuussa vallitsi jo lähes happikato, kylläisyyden oltua 8%. Hygieeniselta tilaltaan järvi on erinomainen ja virkistyskäyttöä ajatellen tilaksi on luokiteltu tyydyttävä. (Mikkelin kaupunki, 2007)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Mikkelin kaupunki, 2007. Mikkelin kaupungin julkaisuja 1/2007. www-julkaisu. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuonna 2006. http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2006_nettiversio.pdf Päivitetty 9.1.2007. Luettu 7.8.2014
