Poikkipuoliainen (22.004.1.008)
Poikkipuoliainen on pieni järvi Siuntionjoki (22) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (→Lähteet) |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
[http://www.vesientila.fi/fi/kunnat/vihti/jarvet/poikkipuoliainen Vesientila.fi - Poikkipuoliainen] | [http://www.vesientila.fi/fi/kunnat/vihti/jarvet/poikkipuoliainen Vesientila.fi - Poikkipuoliainen] Luettu 18.8.2014 | ||
Versio 18. elokuuta 2014 kello 17.22
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Poikkipuoliainen on järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistöalueella. Sen pinta-ala on noin 192 hehtaaria ja keskisyvyys vain yksi metri. Syvin kohta on noin viisi metriä. Järven tilavuus on noin 2 010 000 kuutiometriä. Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Tervalammen kautta Huhmarjärveen.
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pintaa laskettiin aikoinaan yli metrin, tämän vuoksi järvessä on paljon alavia rantoja. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella.
Järven vesi on melko tummaa ja lievästi sameaa, minkä vuoksi vedessä on läpinäkyvyyttä vain metrin verran.
Ensimmäiset vesinäytteet Poikkipuoliaiselta ovat jo 1960-luvulta. Järvi on runsasravinteinen ja kärsii ajoittain happivajauksesta eikä tilanteeseen ole seurannan perusteella odotettavissa parannusta. (Vesientila.fi)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen. Vesistöön on istutettu haukea.
Hoitokalastus on tehty nuottaamalla ja se on ajoittunut vuosille 1997-2011. Järvestä on hoitotoimenpiteinä poistettu runsaasti salakkaa, särkeä, lahnaa, pasuria ja kiiskeä. Kasvillisuus rannoilla on runsasta ja valtalajeja ovat mm. järviruoko, järvikaisla ja kurjenmiekka. Lisäksi matalilla rannoilla ulpukka ja lumme kasvavat runsaina. (Vesientila.fi)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Poikkipuoliaisen rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöälueen järvillä. Lähellä järven eteläkärkeä on yleinen uimaranta.
Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia. Poikkipuoliainen. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [1]
Lähteet
Vesientila.fi - Poikkipuoliainen Luettu 18.8.2014
