Urpolanlampi (04.152.1.001)
Urpolanlampi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä.
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Pohjoisrannalla, jossa ihmisen vaikutus rakennelmineen näkyy eniten, rannan ympärystö on nurmikkoa ja lehtipuustoa, kun taas luonnontilassa oleva eteläpuoli kasvaa mäntyvoittoista sekametsää. Liikuntatelineiden edustalla vedessä kasvaa paljon ulpukoita ja vesiheinää, mutta muualla vedessä ei kasva kasvillisuutta. | Pohjoisrannalla, jossa ihmisen vaikutus rakennelmineen näkyy eniten, rannan ympärystö on nurmikkoa ja lehtipuustoa, kun taas luonnontilassa oleva eteläpuoli kasvaa mäntyvoittoista sekametsää. Liikuntatelineiden edustalla vedessä kasvaa paljon ulpukoita ja vesiheinää, mutta muualla vedessä ei kasva kasvillisuutta. | ||
Lampi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta ahvenia ja haukea on ainakin raportoitu saaduiksi. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. elokuuta 2014 kello 12.51
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Urpolanlampi (04.152.1.001)/Joki Urpolanlampeen
Puusilta ylittää joen lähellä Urpolanlampea
Järven erityispiirteet
Urpolanlampi on pienehkö lampi Urpolan kaupunginosassa parin kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Pinta-alaltaan lampi on 13 hehtaarin suuruinen ja sen valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen ja koostuu lähinnä ympäröivästä ,metsästä. Lähialueen hulevedet päätyvät myös lampeen kolmea eri putkea pitkin. Lisäksi lampi saa vettä läheisestä Pitkäjärvestä.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on ruskeaa, mutta kuitenkin vähähumuksista. Se on myös lievästi rehevöitynyt ja lammen eri osissa on Ely-keskuksen tutkimuksissa havaittu happikatoa useana vuonna. pH on kuitenkin, muista ongelmista huolimatta, pysynyt neutraalina ja lammen puskurointikyky on arvioitu hyväksi. Järven ranta rajoittuu Urpolan luonnonsuojelualueeseen, jossa kiertää luontopolku ja kesäisin siellä on avoinna myös Urpolan luontokeskus
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pohjoisrannalla, jossa ihmisen vaikutus rakennelmineen näkyy eniten, rannan ympärystö on nurmikkoa ja lehtipuustoa, kun taas luonnontilassa oleva eteläpuoli kasvaa mäntyvoittoista sekametsää. Liikuntatelineiden edustalla vedessä kasvaa paljon ulpukoita ja vesiheinää, mutta muualla vedessä ei kasva kasvillisuutta.
Lampi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta ahvenia ja haukea on ainakin raportoitu saaduiksi.
