Köhniönjärvi (14.232.1.005)
Köhniönjärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja. | |||
Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin 1500m2 suuruinen uimaranta. Ranta on luokiteltu ns. EU –uimarannaksi, koska päivittäinen kävijämäärä uimakauden aikana ylittää 100 uimaria. Kaupungin viranomaiset valvovat vedenlaatua uimakauden aikana. Rannan varusteluun kuuluvat mm. pukuhuoneet, huussit ja nuotiopaikka. Rannan toisessa päädyssä on myös laituri ja kolmen ja viiden metrin korkeudella olevat hyppytasanteet. Talvella laiturilta pääsee pumpuin ylläpidettyyn avantoon uimaan ja rannalla on lämmitetyt pukuhuoneet | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 27. elokuuta 2014 kello 14.55
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Köhniönjärvi (14.232.1.005)/Köhniön uimaranta
Köhniön rantaa.
Köhniönjärvi on pieni järvi Jyväskylän Kypärämäessä. Siihen laskevat Mäyräoja ja nimetön pienempi puro. Köhniönjärvi laskee Köyhänojaa pitkin Jyväsjärveen. Järvi kapenee muuten kaakosta luoteeseen, mutta luoteispäässä on lahti.
Järven erityispiirteet
Köhniönjärvi Seinäjoen suuntaan vievän rautatien varressa. Järven rannat ovat melko nopeasti syveneviä.
Nykytila ja suojelu
Järven molemmat päät ovat suojeltu kalastukselta koko kalakauden ajan. Järvi kuuluu Jyväskylän kaupungin virkistyskalastusalueeseen. Järvellä ei saa käyttää moottorivenettä ja veneestä kalastaminen on kielletty.
Köhniöjärven vesi luokitellaan hyvin humuspitoiseksi ja on väriltään ruskeaa. Ravinteet ja pieni koko, joka lämpiää nopeasti ja suojainen sijainti aiheuttavat sen, että sinilevää havaitaan lähes joka kesä aiheuttaen uimakieltoja. Kasviplanktonista tai makrolevista ei kuitenkaan ole havaintoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalalajistoon kuuluvat ainakin mutu, pikkunahkiainen, ahven, kiiski, särki, hauki, lahna ja Jyväskylän kaupungin istuttamat kirjolohet.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja.
Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin 1500m2 suuruinen uimaranta. Ranta on luokiteltu ns. EU –uimarannaksi, koska päivittäinen kävijämäärä uimakauden aikana ylittää 100 uimaria. Kaupungin viranomaiset valvovat vedenlaatua uimakauden aikana. Rannan varusteluun kuuluvat mm. pukuhuoneet, huussit ja nuotiopaikka. Rannan toisessa päädyssä on myös laituri ja kolmen ja viiden metrin korkeudella olevat hyppytasanteet. Talvella laiturilta pääsee pumpuin ylläpidettyyn avantoon uimaan ja rannalla on lämmitetyt pukuhuoneet
