Luukinjärvi (81.055.1.006)
Luukinjärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Luukinjärven etelä- ja keskiosassa kasvillisuutta on melko vähän. Paikoitellen | |||
rannoilla kasvaa ilmaversoiskasvillisuutta (järviruokoa, saroja). Ilmaversoisvyöhykkeen | |||
edustalla kasvaa sekakasvustoina mm. ulpukka, uistinvita, rantapalpakko. | |||
Järven pohjoispään matalassa lahdessa kasvillisuutta on runsaasti kuten järviruokoa,järvikaislaa ja lähes koko vesialaa peittää kelluslehtinen kasvillisuus (ulpukka, lumme, vähän uistinvitaa). Lahden eteläosassa ilmaversoiskasvillisuus on järviruo'on lisäksi osmankäämiä ja saroja. Vesikasvillisuus on lahden eteläosassa monilajisempaa kuin pohjoisosassa. Vesikasvit kasvavat sekakasvustoina. Rannalla ja rannan läheisyydessä kasvaa mm. raate, rantakukka, suoputki, nevaimarre, järvikorte, luikka, ratamosarpio ja rantapalpakko. Keskemmällä kasvaa ulpukka, lumme, uistinvita, | |||
ahvenvita, siimapalpakko ja isovesiherne. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 31. elokuuta 2014 kello 19.09
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Luukinjärven suurin syvyys on 4 m ja keskisyvyys 1,6 m. Järven koillisosassa, joka kattaa noin kolmasosan järven pintaalasta,veden syvyys on alle 1,5 m.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Luukinjärven etelä- ja keskiosassa kasvillisuutta on melko vähän. Paikoitellen rannoilla kasvaa ilmaversoiskasvillisuutta (järviruokoa, saroja). Ilmaversoisvyöhykkeen edustalla kasvaa sekakasvustoina mm. ulpukka, uistinvita, rantapalpakko. Järven pohjoispään matalassa lahdessa kasvillisuutta on runsaasti kuten järviruokoa,järvikaislaa ja lähes koko vesialaa peittää kelluslehtinen kasvillisuus (ulpukka, lumme, vähän uistinvitaa). Lahden eteläosassa ilmaversoiskasvillisuus on järviruo'on lisäksi osmankäämiä ja saroja. Vesikasvillisuus on lahden eteläosassa monilajisempaa kuin pohjoisosassa. Vesikasvit kasvavat sekakasvustoina. Rannalla ja rannan läheisyydessä kasvaa mm. raate, rantakukka, suoputki, nevaimarre, järvikorte, luikka, ratamosarpio ja rantapalpakko. Keskemmällä kasvaa ulpukka, lumme, uistinvita, ahvenvita, siimapalpakko ja isovesiherne.
