Oinasjärvi (23.073.1.001)
Oinasjärvi on pieni järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Oinasjärven hoitosuunnitelma. Someron vesienhoitosuunnitelma 2006. Osaraportti XIII. [http://www.somero-opisto.fi/UserFiles/somero/File/AsuminenJaYmparisto/ymparistosuojelu/Vesiensuojelu/2006-03-01T22-29-1638.pdf Sähköinen versio] | |||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
<references /> | <references /> | ||
Versio 13. kesäkuuta 2015 kello 10.39
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Oinasjärvi (23.073.1.001)/Oinasjärven uimaranta
13. kesäkuu 2015 11:46
Oinasjärven uimaranta kesäkuussa 2015.
Järven erityispiirteet
Pitkulainen Oinasjärvi on Someron kahdeksanneksi suurin järvi. Se kuuluu Karjaanjoen päävesistöön – vedet ovat siis matkalla kohti Pohjanpitäjänlahtea. Ennen merta matkalle osuu muun muassa Lohjanjärvi. Oinasjärven tulouomana toimii piskuisen Lahnalammin kautta järveen laskeva Mäentaanjoki ja lasku-uomana järven eteläpäästä alkava Pitkiönjoki.
Nykytila ja suojelu
Vuoden 2013 pintavesien luokittelussa Oinasjärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Oinasjärvestä on tehty Pro gradu -tutkielma vuonna 2012.[1] Gradussaan Saara Hirvonen selvitti sedimenttitutkimusten avulla, miten Oinasjärvi ja sen valuma-alue ovat aikojen saatossa muuttuneet. Tutkimus paljasti järven ja sen valuma-alueen tilan muuttuneen selvästi noin 1300-luvulta alkaen, jolloin asutus vakiintui alueelle ja maanviljelys alkoi.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Oinasjärven hoitosuunnitelma. Someron vesienhoitosuunnitelma 2006. Osaraportti XIII. Sähköinen versio
Lähteet
- ↑ Hirvonen, Saara. 2012. Oinasjärven pohjalta ̶ valuma-alueen maanviljelyksen ympäristöhistoria ja järven tilan kehitys sedimenteistä tulkittuina. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos. Sähköinen versio.
