Ahmasvesi (82.064.1.002)
Ahmasvesi on pieni järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Tiedosto: ahmasvesi isokarichla.JPG|<span caption="klorofylli-a"></span> | Tiedosto: ahmasvesi isokarichla.JPG|<span caption="klorofylli-a"></span> | ||
Tiedosto: ahmasvesi isokarinakosyvyys.JPG|<span caption="nakosyvyys"></span> | Tiedosto: ahmasvesi isokarinakosyvyys.JPG|<span caption="nakosyvyys"></span> | ||
Tiedosto: AhmasvesiO1m. | Tiedosto: AhmasvesiO1m.jpg|<span caption="happipinta"></span> | ||
Tiedosto: ahmasvesi isokariO2pohja.JPG|<span caption="happipohja"></span> | Tiedosto: ahmasvesi isokariO2pohja.JPG|<span caption="happipohja"></span> | ||
</gallery> | </gallery> | ||
Versio 23. kesäkuuta 2015 kello 13.38
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Ahmasvesi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi ja sen ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Kokonaisfosforipitoisuus on hieman noussut 1970-luvulta nykypäivään. Kokonaistyppipitoisuus on pysynyt kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus on selkeästi suurempi ja vaihtelevampi kuin kesällä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut.
Ahmasveden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä on esiintynyt pintavedessä. Talvisin etenkin alusvedessä esiintyy hapen vajausta, ja happi on kulunut pohjan lähellä loppuun joinakin talvina seurantapaikoilla.
Näkösyvyys on laskenut 1970-luvun lopulta aina 1990-luvulle asti varsinkin Isokarin havaintopisteessä, mutta 2000-luvulla on mitattu jälleen suurempia näkösyvyyksiä. Veden sameus on myös lisääntynyt Isokarin havaintopisteessä pitkällä aikavälillä. Veden humuspitoisuus näyttää myös kasvaneen Isokarin havaintopaikalla.
Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut yleensä 6,0-6,9 talvisin ja 6,8-8,6 kesäisin. Korkeimmillaan kesän pH-arvot olivat 1980-luvulla. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut suurimmillaan 1990-luvulla, minkä jälkeen se on laskenut merkittävästi. Murtoveden pääsy Ahmasveteen vaikuttaa sen suolapitoisuuksiin ja siten sähkönjohtavuuteen. Maankohoamisen myötä merivesivaikutus vähenee.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013
- Ahmasveden eteläosan (Isokari) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
- Ahmasveden pohjoisosan vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013
Järvellä toimii järven hoitoyhdistys; Ahmasveden hoitoyhdistys ry.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveltä on saatu mm. karppi verkosta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ahmasvesi ja sen ranta-alueet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan suosittu kesänvietto järvi kesämökkeineen. Alkuperin rannat ovat olleet isojen maatalojen omistuksessa ja toki osa on edelleenkin. Järven rannoille on teitä usealta eri suunnalta.
