Jämijärvi (35.542.1.001)
Jämijärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Nykytila== | ==Nykytila== | ||
Jämijärven länsiosa on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen ja itäosa runsashumuksinen järvi. | Jämijärven länsiosa on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen ja itäosa runsashumuksinen järvi. Vuonna 2013 järven länsiosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja itäosa hyväksi. Länsiosan vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia, ja kokonaisfosforipitoisuus on hieman laskenut. Etenkin kesäkauden typpipitoisuudet ovat sen sijaan hieman nousseet pitkällä aikavälillä. Järven länsiosaa kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Jämijärven kunnan puhdistetut jätevedet sekä turvetuotanto. Järven itäosan vedessä on kesällä melko runsaasti typpeä ja fosforia, ja molempien pitoisuudet ovat talvella selvästi suuremmat kuin kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvussa. Järven länsiosan vedet virtaavat järven itäosan kautta koko järven lasku-uomaan. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti seurantajakson aikana järven molemmissa osissa. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet suurimmillaan 1990-luvulla. | ||
Järven länsiosassa esiintyy hapen vajausta pintavedessä asti etenkin talvella. Pohjanläheinen happitilanne on usein huono, ja happi voi loppua kokonaan myös kesällä. Itäosan syvännealueella pintaveden happitilanne on kesällä hyvä, mutta talvella esiintyy hapen vajausta. Syvänteen happitilanne on pohjan lähellä huono tai happi voi loppua kokonaan sekä kesällä että talvella. | Järven länsiosassa esiintyy hapen vajausta pintavedessä asti etenkin talvella. Pohjanläheinen happitilanne on usein huono, ja happi voi loppua kokonaan myös kesällä. Itäosan syvännealueella pintaveden happitilanne on kesällä hyvä, mutta talvella esiintyy hapen vajausta. Syvänteen happitilanne on pohjan lähellä huono tai happi voi loppua kokonaan sekä kesällä että talvella. Veden lämpötilakerrostuminen on voimakasta yli 25 metrin syvänteessä, joten veden vaihtuminen alusvedessä on heikkoa. | ||
Jämijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa. Veden näkösyvyys on myös järven länsiosassa paljon pienempi kuin itäosassa, mutta näkösyvyyksissä ei ole osoitettavissa selvää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on tavallisesti ollut kesäkaudella länsiosassa 6, | Jämijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa. Veden näkösyvyys on myös järven länsiosassa paljon pienempi kuin itäosassa, mutta näkösyvyyksissä ei ole osoitettavissa selvää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on tavallisesti ollut kesäkaudella länsiosassa 6,2–7,1 ja itäosassa 6,3–7,6. Talviarvot ovat yleensä olleet länsiosassa 5,8–6,7 ja itäosassa 5,8–6,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on järven länsiosassa hieman suurempi kuin itäosassa, mikä selittyy länsiosaan kohdistuvan kuormituksen laadulla. | ||
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013 | Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013 | ||
Päivitetty 13.7.2015 | |||
<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Jämijärven länsiosan (Iso-Koivunen) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015"> | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Jämijärven länsiosan (Iso-Koivunen) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015"> | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 08.51
Järven erityispiirteet
Nykytila
Jämijärven länsiosa on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen ja itäosa runsashumuksinen järvi. Vuonna 2013 järven länsiosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja itäosa hyväksi. Länsiosan vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia, ja kokonaisfosforipitoisuus on hieman laskenut. Etenkin kesäkauden typpipitoisuudet ovat sen sijaan hieman nousseet pitkällä aikavälillä. Järven länsiosaa kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Jämijärven kunnan puhdistetut jätevedet sekä turvetuotanto. Järven itäosan vedessä on kesällä melko runsaasti typpeä ja fosforia, ja molempien pitoisuudet ovat talvella selvästi suuremmat kuin kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvussa. Järven länsiosan vedet virtaavat järven itäosan kautta koko järven lasku-uomaan. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti seurantajakson aikana järven molemmissa osissa. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet suurimmillaan 1990-luvulla.
Järven länsiosassa esiintyy hapen vajausta pintavedessä asti etenkin talvella. Pohjanläheinen happitilanne on usein huono, ja happi voi loppua kokonaan myös kesällä. Itäosan syvännealueella pintaveden happitilanne on kesällä hyvä, mutta talvella esiintyy hapen vajausta. Syvänteen happitilanne on pohjan lähellä huono tai happi voi loppua kokonaan sekä kesällä että talvella. Veden lämpötilakerrostuminen on voimakasta yli 25 metrin syvänteessä, joten veden vaihtuminen alusvedessä on heikkoa.
Jämijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa. Veden näkösyvyys on myös järven länsiosassa paljon pienempi kuin itäosassa, mutta näkösyvyyksissä ei ole osoitettavissa selvää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on tavallisesti ollut kesäkaudella länsiosassa 6,2–7,1 ja itäosassa 6,3–7,6. Talviarvot ovat yleensä olleet länsiosassa 5,8–6,7 ja itäosassa 5,8–6,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on järven länsiosassa hieman suurempi kuin itäosassa, mikä selittyy länsiosaan kohdistuvan kuormituksen laadulla.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013
Päivitetty 13.7.2015
- Jämijärven länsiosan (Iso-Koivunen) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
- Jämijärven itäosan (Karilannokka) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
