Valkjärvi (36.019.1.001)
Valkjärvi on pieni järvi Karvianjoki (36) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Valkjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi vuonna 2013. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä, ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa rehevien järvien pitoisuuksia. | Valkjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi vuonna 2013. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä, ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa rehevien järvien pitoisuuksia. | ||
Veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä saattaa ajoittain laskea. Talvisin on esiintynyt hapen vajausta etenkin pohjan lähellä. | Veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä saattaa ajoittain laskea. Talvisin on esiintynyt hapen vajausta etenkin pohjan lähellä. | ||
Valkjärven vesi on lievästi humuspitoista ja kesäisin hieman sameaa. Veden näkösyvyys on kesälläkin melko hyvä ilmentäen myös vain lievää sameutta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut seurantavuosina kesällä 6,9–7,6 ja talvella 6,2–7,1. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut mittauksissa välillä 3-6,3 mS/m, mikä osoittaa vähäistä liuenneiden suolojen määrää vedessä. | Valkjärven vesi on lievästi humuspitoista ja kesäisin hieman sameaa. Veden näkösyvyys on kesälläkin melko hyvä ilmentäen myös vain lievää sameutta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut seurantavuosina kesällä 6,9–7,6 ja talvella 6,2–7,1. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut mittauksissa välillä 3-6,3 mS/m, mikä osoittaa vähäistä liuenneiden suolojen määrää vedessä. | ||
Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 10.55
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Valkjärvi (36.019.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Isoselkä)
28. elokuu 2013 12:00
Runsaasti levää
Järven erityispiirteet
Valkjärvi sijaitsee Pomarkun ja Siikaisten kunnassa ja kunnanraja halkaisee järven kutakuinkin kahtia. Pohjoisranta on siis Siikaisten ja eteläranta on Pomarkun puolta. Järvi on kirkasvetinen ja puhdas, koska pohjassa on useita lähteitä. Järveen on tehty kaikuluotaus ja muutamia lähteiden paikkoja saatiin selville tällä tavalla. Valkjärvi ei ole erityisen syvä, keskisyvyys kahdesta kolmeen metriä. Järven nimi on ollut aikoinaan Walkiajärvi ja ainakin vuoden 1918 karttakirjassa on nimi vielä Walkjärvi.
Nykytila
Valkjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi vuonna 2013. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä, ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa rehevien järvien pitoisuuksia.
Veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä saattaa ajoittain laskea. Talvisin on esiintynyt hapen vajausta etenkin pohjan lähellä.
Valkjärven vesi on lievästi humuspitoista ja kesäisin hieman sameaa. Veden näkösyvyys on kesälläkin melko hyvä ilmentäen myös vain lievää sameutta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut seurantavuosina kesällä 6,9–7,6 ja talvella 6,2–7,1. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut mittauksissa välillä 3-6,3 mS/m, mikä osoittaa vähäistä liuenneiden suolojen määrää vedessä.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 21.6.2012
Päivitetty 13.7.2015
- Valkjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2014
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Suojelu
Nykyään järvellä on mökkiläisiä satakunta ja järvellä on aktiivinen kalastusseura sekä järven mökkiläisten jätehuoltoa hoitava yhdistys. Mökkiläisillä on myös mahdollisuus liittyä vesijohtoon, joka on vedetty järvelle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Valkjärvestä voi saada saaliiksi haukea, ahventa ja särkeä sekä lahnaa. Siika ja ankerias voi olla katiskassa jos oikein hyvä tuuri sattuu kohdalle. 1980-luvulla järvestä saatiin Suomen suurin karppi tuulastamalla, mutta aikojen saatossa on jo saatu suurempi muualta maasta. Jokirapua on ollut monta vuosikymmentä, mutta rutto on aika-ajoin rajoittanut kantaa. Järven yllä on ainakin 40 vuoden ajan havaittu joka vuosi kalasääskipariskunta, joka asustelee Siikaisten puolella. Kuikkia on kesällä paljon sekä keväällä pikkulokkeja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Muuan järven asukki oli viime vuosisadan alussa käyskennellyt Valkjärven ohuilla kevätjäillä. Jää oli niin ohutta, että sen läpi pysty helposti näkemään ja hetken kuluttua hän näkikin ison tumman hahmon liukuvan hiljaa jään alla. Hän pysähtyi ja katsoi mikä se on ja ajatteli, että sen on pakko olla hirveän iso vedeneläin, mikälie onkaan. Hän puristaa kätensä nyrkkiin ja hirveällä voimalla lyö järven jäähän reijän juuri eläimen pään kohdalle. Samalla hän aukaiseen kätensä ja vetää sen ylös järveen tulleesta aukosta ja se oli tarinan mukaan yli kolmekymmentä kiloinen karppi!
