Hietajärvi (14.824.1.008)
Hietajärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. & 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. | |||
Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a. | |||
Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. | |||
Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo | |||
oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. | |||
'''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. | |||
Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. | |||
Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. | |||
'''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. | |||
'''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden | |||
perusteella vesistö on rehevä. | |||
'''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.) | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 12. elokuuta 2015 kello 20.24
Järven erityispiirteet
Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta. Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)
Nykytila ja suojelu
Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. & 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat.
Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.
Talvella hapenkyllästysprosentit olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: sameusarvo oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. Väriarvo oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin.
Kesällä sähkönjohtavuus oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. Pintaveden pH oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. Alkaliteetti oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. Fosforipitoisuudet olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. Klorofyllipitoisuus oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella vesistö on rehevä. Typpeä oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)
