Ainesjärvi (35.573.1.002)
Ainesjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Ainesjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1977, 1981, 1990, 1993, 2000 ja 2013. | |||
Valuma-alueen suovaltaisuudesta huolimatta Ainesjärven happamuustaso ei ole laskenut erityisen alhaiseksi ja kokonaisuutena sitä voidaan luonnehtia hapahkoksi. Valuma-alueen luonteen vuoksi vedessä on erittäin runsaasti humusta ja vesi on myös erittäin ruskeaa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä tai heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Ainesjärven happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on lievästi voimistunut ja vesi on myös hiukan ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa. | |||
Rehevyystaso on vaihdellut fosforipitoisuuden osalta tutkittuina ajankohtina voimakkaasti ollen alhaisimmillaan jopa lähellä karujen vesien tasoa. Uusimpien tutkimusten valossa rehevyystaso on humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut. Typpipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti luonnontasoa, mutta ajoittain luonnontaso on ylittynyt typenkin osalta lievästi. Rehevyystasossa on todettavissa pitkällä aikavälillä nouseva suuntaus. | |||
Happitilanne on vaihdellut tutkittuina ajankohtina erinomaisesta tyydyttävään. Kesällä 1977 happitilanne säilyi erinomaisena, vaikka vesimassassa todettiin hyvin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Myös talvisin hapen kuluminen on jäänyt jään alla melko vähäiseksi, vaikka alusveteen onkin luonnollisesti muodostunut happivajetta. Talvella 2013 happitilanne oli tutkituista ajankohdista heikoin ja kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla. Pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin, mutta aivan hapettomaksi syvin vesikerros ei ollut muodostunut. Pohjan lähellä vesi oli voimakkaan sameaa ja rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä ravinnepitoisuudet olivat kohonneet, mikä viittasi sedimentin pinnan jo menneen hapettomaksi ja sisäisen kuormituksen käynnistyneen. | |||
Ainesjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus, lievä happitalouden häiriö sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 13.16
Järven erityispiirteet
Ainesjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Länsi-Aureen kylän pohjoispuolella. Ainesjärven vedet laskevat Aureselän eteläosaan. Veden vaihtuvuus on suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa selvästi hitaampaa. Keskiviipymä on laskennallisesti arvioituna noin kolme vuotta. Valuma-alue on suovaltainen. Valuma-alueen eteläosa sijoittuu Seitsemisen kansallispuiston alueelle eli se on luonnontilaista suota. Valuma-alueella sijaitsee Länsi-Aureen kylä, jossa on haja-asutuksen lisäksi peltoa. Järven rannoilla on lisäksi melko runsaasti loma-asutusta.
Maksimisyvyys: 23 m
Veden keskiviipymä: 1060 vrk (noin 3 v)
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ainesjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1977, 1981, 1990, 1993, 2000 ja 2013.
Valuma-alueen suovaltaisuudesta huolimatta Ainesjärven happamuustaso ei ole laskenut erityisen alhaiseksi ja kokonaisuutena sitä voidaan luonnehtia hapahkoksi. Valuma-alueen luonteen vuoksi vedessä on erittäin runsaasti humusta ja vesi on myös erittäin ruskeaa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä tai heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Ainesjärven happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on lievästi voimistunut ja vesi on myös hiukan ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa.
Rehevyystaso on vaihdellut fosforipitoisuuden osalta tutkittuina ajankohtina voimakkaasti ollen alhaisimmillaan jopa lähellä karujen vesien tasoa. Uusimpien tutkimusten valossa rehevyystaso on humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut. Typpipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti luonnontasoa, mutta ajoittain luonnontaso on ylittynyt typenkin osalta lievästi. Rehevyystasossa on todettavissa pitkällä aikavälillä nouseva suuntaus.
Happitilanne on vaihdellut tutkittuina ajankohtina erinomaisesta tyydyttävään. Kesällä 1977 happitilanne säilyi erinomaisena, vaikka vesimassassa todettiin hyvin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Myös talvisin hapen kuluminen on jäänyt jään alla melko vähäiseksi, vaikka alusveteen onkin luonnollisesti muodostunut happivajetta. Talvella 2013 happitilanne oli tutkituista ajankohdista heikoin ja kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla. Pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin, mutta aivan hapettomaksi syvin vesikerros ei ollut muodostunut. Pohjan lähellä vesi oli voimakkaan sameaa ja rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä ravinnepitoisuudet olivat kohonneet, mikä viittasi sedimentin pinnan jo menneen hapettomaksi ja sisäisen kuormituksen käynnistyneen.
Ainesjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus, lievä happitalouden häiriö sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
