Vähä-Pahlanen (35.583.1.004)
Vähä-Pahlanen on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Veden laatu on tutkittu vuosina 1979 ja 1992. Talvituloksia on kahdet: huhtikuussa 1979 happi oli lähes loppu ja tammikuussa 1992 happea oli kohtalaisesti. Kesäaikana näin matalassa järvessä ei happiongelmia esiinny. Virkistyskäytön kannalta happitilanne voi siten muodostua ongelmaksi vain, jos happi loppuu talvella kokonaan, mikä ei huhtikuussa 1979 ollut kaukana. | |||
Yläpuolisella valuma-alueella on veden laadun kannalta merkittävässä määrin suota. Veden humusleima on ollut voimakas, mikä selittää myös veden hapanta peruslaatua. Veden tumman värin myötä näkösyvyys jää alle yhden metrin. Lopputalven 1979 heikoissa happioloissa ravinteita oli vapautunut pohjasta takaisin veteen. Muilla tutkimuskerroilla ravinteiden määrä on olut lievästi reheville vesille ominaista tasoa. | |||
Vähä-Pahlasen kelpoisuus virkistyskäyttöön jää välttäväksi, mihin pisteytyksessä vaikuttaa humuksen runsauden ja happamuuden ohella lopputalven heikko happitilanne. Tosin tuoretta tietoa veden laadusta ei ole. Myös järven mataluus rajaa tiettyjä virkistyskäyttömahdollisuuksia. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.25
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Veden laatu on tutkittu vuosina 1979 ja 1992. Talvituloksia on kahdet: huhtikuussa 1979 happi oli lähes loppu ja tammikuussa 1992 happea oli kohtalaisesti. Kesäaikana näin matalassa järvessä ei happiongelmia esiinny. Virkistyskäytön kannalta happitilanne voi siten muodostua ongelmaksi vain, jos happi loppuu talvella kokonaan, mikä ei huhtikuussa 1979 ollut kaukana.
Yläpuolisella valuma-alueella on veden laadun kannalta merkittävässä määrin suota. Veden humusleima on ollut voimakas, mikä selittää myös veden hapanta peruslaatua. Veden tumman värin myötä näkösyvyys jää alle yhden metrin. Lopputalven 1979 heikoissa happioloissa ravinteita oli vapautunut pohjasta takaisin veteen. Muilla tutkimuskerroilla ravinteiden määrä on olut lievästi reheville vesille ominaista tasoa.
Vähä-Pahlasen kelpoisuus virkistyskäyttöön jää välttäväksi, mihin pisteytyksessä vaikuttaa humuksen runsauden ja happamuuden ohella lopputalven heikko happitilanne. Tosin tuoretta tietoa veden laadusta ei ole. Myös järven mataluus rajaa tiettyjä virkistyskäyttömahdollisuuksia.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
