Parosjärvi (35.314.1.010)
Parosjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Parosjärvi sijaitsee Vahantajoen latvoilla [[Saarijärvi (35.314.1.011)|Saarijärven]] itäpuolella. Parosjärvi laskee vetensä [[Vähä Vahantajärvi (35.314.1.008)|Vähä Vahantajärveen]], josta vedet laskevat Vahantajokea pitkin [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Vahantalahteen. Parosjärven valuma-alueella on harjoitettu kaivostoimintaa, joka heikensi Parosjärven vedenlaatua aiemmin voimakkaasti. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat vieläkin todettavissa vedenlaadussa. Valuma-alueella sijaitsee myös Lakialan tutkimuskeskus, jonka jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan ojaan. | |||
Maksimisyvyys: 12 m | |||
Veden keskiviipymä: 126 vrk | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Parosjärven vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti vuodesta 1975 lähtien. | |||
Parosjärven vedenlaatu on parantunut merkittävästi 80-luvun puolivälistä, jolloin vesi oli erittäin hapanta. Happamuudesta johtuen humus ja ravinteet olivat saostuneet ja Parosjärven vesi oli kirkasta ja vähäravinteista. Viime vuosina veden happamuustaso on noussut selvästi ollen kuitenkin edelleen selvästi tason 6,0 alapuolella sekä kesällä että talvella. Vedessä on nykyisin myös selvästi enemmän humusta ja ravinteita. Veden sähkönjohtavuus on vähentynyt puoleen 80-luvun puoliväliin verrattuna ollen kuitenkin edelleen selvästi luonnontasoa korkeampi. Kaivostoiminnan jäljiltä veden arseeni-, kupari- ja sulfaattipitoisuudet ovat edelleen korkeat. | |||
Ravinnetaso on vaihdellut karusta lievästi rehevään. Pintaveden ravinnetaso on ollut poikkeuksellisesti kesäisin alhaisimmillaan, kun yleensä fosforipitoisuudet ovat kesällä korkeimmillaan. Talvella fosforipitoisuus on ylittänyt viime vuosina lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l). Kesäisin vedessä on todettu alustavia fekaalisia streptokokkeja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu on kuitenkin säilynyt hyvänä (raja-arvo 500 kpl/dl). | |||
Happitilanne on ollut viime vuosina poikkeuksetta hyvä sekä kesällä että talvella Parosjärven alhaisesta ravinnetasosta ja melko vähäisestä humusleimasta johtuen. Kesäisin vedessä on todettu jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, mutta happivaje on silti ollut alusvedessä varsin vähäinen. | |||
Parosjärvi on soveltunut viime vuosina virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät edelleen veden happamuus sekä lievä rehevyys. Myös kaivostoiminnan jäljiltä edelleen korkeat raskasmetallipitoisuudet alentavat veden virkistyskäyttöarvoa. Vedenlaatu on siten parantunut merkittävästi, sillä vielä 80-luvun puolivälissä Parosjärven vedenlaatu luokiteltiin huonoksi järven happamoitumisen seurauksena. | |||
<small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 26. marraskuuta 2015 kello 13.36
Järven erityispiirteet
Parosjärvi sijaitsee Vahantajoen latvoilla Saarijärven itäpuolella. Parosjärvi laskee vetensä Vähä Vahantajärveen, josta vedet laskevat Vahantajokea pitkin Näsijärven Vahantalahteen. Parosjärven valuma-alueella on harjoitettu kaivostoimintaa, joka heikensi Parosjärven vedenlaatua aiemmin voimakkaasti. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat vieläkin todettavissa vedenlaadussa. Valuma-alueella sijaitsee myös Lakialan tutkimuskeskus, jonka jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan ojaan.
Maksimisyvyys: 12 m
Veden keskiviipymä: 126 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Parosjärven vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti vuodesta 1975 lähtien.
Parosjärven vedenlaatu on parantunut merkittävästi 80-luvun puolivälistä, jolloin vesi oli erittäin hapanta. Happamuudesta johtuen humus ja ravinteet olivat saostuneet ja Parosjärven vesi oli kirkasta ja vähäravinteista. Viime vuosina veden happamuustaso on noussut selvästi ollen kuitenkin edelleen selvästi tason 6,0 alapuolella sekä kesällä että talvella. Vedessä on nykyisin myös selvästi enemmän humusta ja ravinteita. Veden sähkönjohtavuus on vähentynyt puoleen 80-luvun puoliväliin verrattuna ollen kuitenkin edelleen selvästi luonnontasoa korkeampi. Kaivostoiminnan jäljiltä veden arseeni-, kupari- ja sulfaattipitoisuudet ovat edelleen korkeat.
Ravinnetaso on vaihdellut karusta lievästi rehevään. Pintaveden ravinnetaso on ollut poikkeuksellisesti kesäisin alhaisimmillaan, kun yleensä fosforipitoisuudet ovat kesällä korkeimmillaan. Talvella fosforipitoisuus on ylittänyt viime vuosina lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l). Kesäisin vedessä on todettu alustavia fekaalisia streptokokkeja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu on kuitenkin säilynyt hyvänä (raja-arvo 500 kpl/dl).
Happitilanne on ollut viime vuosina poikkeuksetta hyvä sekä kesällä että talvella Parosjärven alhaisesta ravinnetasosta ja melko vähäisestä humusleimasta johtuen. Kesäisin vedessä on todettu jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, mutta happivaje on silti ollut alusvedessä varsin vähäinen.
Parosjärvi on soveltunut viime vuosina virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät edelleen veden happamuus sekä lievä rehevyys. Myös kaivostoiminnan jäljiltä edelleen korkeat raskasmetallipitoisuudet alentavat veden virkistyskäyttöarvoa. Vedenlaatu on siten parantunut merkittävästi, sillä vielä 80-luvun puolivälissä Parosjärven vedenlaatu luokiteltiin huonoksi järven happamoitumisen seurauksena.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
