Ero sivun ”Vesankajärvi (14.286.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Järven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. Järvi kuuluu Kymijoen päävesistöön. Valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %. | Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Järven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. Järvi kuuluu Kymijoen päävesistöön. Valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %. | ||
| + | |||
| + | Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 4. lokakuuta 2016 kello 14.54
Järvi
Nimi: Vesankajärvi
Järvinumero: 14.286.1.001
Vesistöalue: Vesankajärven valuma-alue (14.286)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 202,88 ha
Syvyys: 22 m
Keskisyvyys: 5,05 m
Tilavuus: 10 247 300 m³0,0102 km³ <br />10 247 300 000 l <br />
Rantaviiva: 15,31 km15 310 m <br />
Korkeustaso: 145,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Järven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. Järvi kuuluu Kymijoen päävesistöön. Valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.
Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.
Nykytila ja suojelu
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.
Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vesangan uimaranta Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
- Vesankajärvi (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)
