Vesankajärvi (14.286.1.001)
Vesankajärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]]. | Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]]. | ||
[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. | |||
Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %. | |||
Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari. | Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari. | ||
Versio 11. lokakuuta 2016 kello 12.34
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-%C3%96r%C3%B6nsalo-ObsIMG-201707041622-38.jpg)
Järven erityispiirteet
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi.
Muuratjärven valuma-alueeseen kuuluva Iso-Musta laskee Vasaraiseen ja edelleen Kolujärven ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja Vähä-Vesankaan. Myös Kalliojärvi laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.
Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.
Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.
Nykytila ja suojelu
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.
Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vesangan uimaranta Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
- Vesankajärvi (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)
