Iso-Saikari (19.007.1.002)
Iso-Saikari on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Iso-Saikari on pinta-alaltaan 3 ha ja se sijaitsee Kilpijärven valuma-alueella. Iso-Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km2. | |||
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km2. Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin | |||
kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | |||
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole. | |||
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 18. lokakuuta 2018 kello 12.02
Järven erityispiirteet
Iso-Saikari on pinta-alaltaan 3 ha ja se sijaitsee Kilpijärven valuma-alueella. Iso-Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km2. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008
Nykytila ja suojelu
Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km2. Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008
