Sorsalammi (21.021.1.001)
Sorsalammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
p (siirsi sivun Sorsalampi (21.021.1.001) uudelle nimelle Sorsalammi (21.021.1.001): Tekstin korvaus – ”Sorsalampi (21.021.1.001)” muotoon ”Sorsalammi (21.021.1.001)”) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Sorsalammi on hyvin matala, kokonaissyvyys 0,4m ja pienikokoinen, pinta-ala 1,04ha. Lampi sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, soranottoalueella. | |||
Matalaa lampea ovat rehevöittäneet rannalla aikaisemmin laiduntaneet lehmät. Lammen ekologinen tila on luokiteltu huonoksi. | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Näkösyvyyttä (0,4 m) oli pohjaan asti näytteenottopaikalla. Vesi oli pinnassa | |||
ylikyllästynyttä hapesta (kyllästysprosentti 120 % ). Happipitoisuus laski pinnasta pohjaan mentäessä (10,4–7,4 mg/l), mutta happitilanne oli koko matalassa vesikerroksessa hyvä. Lampi oli happamuudeltaan lähes neutraali (pH 7,2). Kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a pitoisuuden (84 μg/l) perusteella Sorsalammi oli erittäin rehevä, vaikka kokonaisfosforipitoisuus olikin vain noin 40 prosenttia vuonna 1987 mitatusta (95/220 μg/l). Myös kokonaistyppipitoisuus oli lähes puolet alhaisempi vuonna 2007 (1500/2700 μg/l). | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyisin rehevöitymistä edistää lammella harjoitettava sorsien ruokinta, mikä oli houkutellut paikalle paljon lintuja. Lammessa havaittiin myös runsas pienten ruutanoiden populaatio. | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Sorsalammin hygieeninen laatu oli huolestuttava. Vaikka vedenlaatu täyttää uimaveden | |||
laatuvaatimukset E.coli-bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien osalta, löydettiin | |||
vedestä kampylobakteeria (Campylobacter jejuni), joka aiheuttaa voimakasta, usein jopa | |||
sairaalahoitoa vaativaa ripulia. Kampylobakteeria esiintyy yleisesti lintujen ulosteissa ja Sorsalammin kohdalla bakteerien lähteenä olivat varmasti lammessa viihtyvät sorsat. | |||
Lampea ei voi suositella uimakäyttöön tai vihannesten kasteluun. | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Lammen ympäristön asukkaat kertoivat lammen veden pinnan laskeneen rajusti viime vuosina. Alueen rengaskaivot olivat myös tyhjentyneet ja osa asukkaista saa nykyään vetensä porakaivoista. | |||
Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 25. lokakuuta 2018 kello 13.12
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Sorsalammi on hyvin matala, kokonaissyvyys 0,4m ja pienikokoinen, pinta-ala 1,04ha. Lampi sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, soranottoalueella. Matalaa lampea ovat rehevöittäneet rannalla aikaisemmin laiduntaneet lehmät. Lammen ekologinen tila on luokiteltu huonoksi. Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Nykytila ja suojelu
Näkösyvyyttä (0,4 m) oli pohjaan asti näytteenottopaikalla. Vesi oli pinnassa ylikyllästynyttä hapesta (kyllästysprosentti 120 % ). Happipitoisuus laski pinnasta pohjaan mentäessä (10,4–7,4 mg/l), mutta happitilanne oli koko matalassa vesikerroksessa hyvä. Lampi oli happamuudeltaan lähes neutraali (pH 7,2). Kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a pitoisuuden (84 μg/l) perusteella Sorsalammi oli erittäin rehevä, vaikka kokonaisfosforipitoisuus olikin vain noin 40 prosenttia vuonna 1987 mitatusta (95/220 μg/l). Myös kokonaistyppipitoisuus oli lähes puolet alhaisempi vuonna 2007 (1500/2700 μg/l). Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Nykyisin rehevöitymistä edistää lammella harjoitettava sorsien ruokinta, mikä oli houkutellut paikalle paljon lintuja. Lammessa havaittiin myös runsas pienten ruutanoiden populaatio. Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Sorsalammin hygieeninen laatu oli huolestuttava. Vaikka vedenlaatu täyttää uimaveden laatuvaatimukset E.coli-bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien osalta, löydettiin vedestä kampylobakteeria (Campylobacter jejuni), joka aiheuttaa voimakasta, usein jopa sairaalahoitoa vaativaa ripulia. Kampylobakteeria esiintyy yleisesti lintujen ulosteissa ja Sorsalammin kohdalla bakteerien lähteenä olivat varmasti lammessa viihtyvät sorsat. Lampea ei voi suositella uimakäyttöön tai vihannesten kasteluun. Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
Tarut ja tositarinat
Lammen ympäristön asukkaat kertoivat lammen veden pinnan laskeneen rajusti viime vuosina. Alueen rengaskaivot olivat myös tyhjentyneet ja osa asukkaista saa nykyään vetensä porakaivoista. Lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nurmijärven lampien vesitutkimus 2007. Pasi Valkama ja Jari Männynsalo.
