|
|
| Rivi 3: |
Rivi 3: |
| ==Järven erityispiirteet== | | ==Järven erityispiirteet== |
|
| |
|
| Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsevat Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueilla ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja. | | Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsee Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueilla ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja. |
|
| |
|
| Suojärvi on lähes umpeenkasvanut. | | Suojärvi on lähes umpeenkasvanut. |
|
| |
|
| ==Nykytila ja suojelu== | | ==Nykytila ja suojelu== |
|
| |
| Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Suojärven vesi on
| |
| kuulunut luokkaan välttävä vuonna 1991. Vuoden 1993 vesianalyysin perusteella
| |
| Suojärvi kuului luokkaan tyydyttävä.
| |
| Kokonaisfosforipitoisuus oli 51 μg/l vuonna 1991 ja 42 μg/l vuonna 1993. Suojärvi
| |
| voidaan luokitella reheväksi järveksi kyseisten pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus
| |
| oli 161 μg/l vuonna 1991 ja 32,1 μg/l vuonna 1993. Kasviplankton koostui
| |
| lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinileväkukintoja on
| |
| havaittu elo-syyskuussa vuonna 1985 ja vuosina 1988 ja 2000. Happipitoisuudet ovat
| |
| olleet Suojärvessä hyviä sekä kesällä että talvella. Vuonna 1993 happipitoisuus oli
| |
| 9,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei
| |
| ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden
| |
| pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140.
| |
|
| |
| Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole
| |
| Suojärvestä mitattu.
| |
| Suojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta aiheutui 29 % peltoviljelystä ja
| |
| n. 7 % haja- ja loma-asutuksesta vuonna 1991.
| |
|
| |
| Yhteenveto Suojärven tilasta:
| |
| Suojärvi on ruskeavetinen, rehevä järvi. Rehevöityminen ei ole aiheuttanut suurempia
| |
| haittoja, ainoastaan limalevää on esiintynyt joskus runsaanlaisesti. Tämä on kuitenkin
| |
| hyvin tyypillistä ruskeavetisille järville. Suojärven kasvillisuus on aika harvaa, umpeenkasvun
| |
| vaaraa ei näytä olevan. Pääosin järvi tuntuu olevan hyvässä kunnossa.
| |
| Yleistä virkistyshyötyä ei järvellä näyttäisi olevan (käyttämätön yhteisranta). Paikallista
| |
| aktiivisuutta on ilmennyt Sälinkään kalastuskunnan toimesta. Jos järveä aletaan
| |
| tulevaisuudessa kunnostaa, mahdollinen toimija olisi osakaskunta.
| |
| Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
| |
|
| |
|
| ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
| Suojärven vesikasvillisuus on aika harvaa. Rannoilla on ulpukkaa, palpakkoa ja järvikortetta
| |
| pienimuotoisina esiintyminä.
| |
|
| |
| Suojärvessä esiintyviä kalalajeja ovat siika, ahven, hauki, lahna ja made. Myös jokirapua
| |
| on ollut jonkin verran. Suojärveen on istutettu peledsiikaa, haukea, harjusta,
| |
| kuhaa ja madetta.
| |
| Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
| |
|
| |
|
| ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
