Piipsjärvi (54.071.1.001)
Piipsjärvi on pieni järvi Pyhäjoki (54) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Järvi on matala ja ruskeavetinen. Nykyisin järvi on Pohjois-Pohjanmaan liiton määrittelemä arvokas luonnonsuojelukohde. | Järvi on matala ja ruskeavetinen. Nykyisin järvi on Pohjois-Pohjanmaan liiton määrittelemä arvokas luonnonsuojelukohde. Järveen on vuonna 2009 tehty roskakalanpoistamisoperaatio. | ||
Vuonna 2019 valmistunut kalatie mahdollistaa kalojen nousun Pyhäjoesta Piipsjärveen ja edelleen Piispanjoen yläosille asti. Vanha pohjapato esti kalojen nousun liian jyrkän putouksen vuoksi ja pohjapato on tulvien ylijuoksutuksen mahdollistavana edelleen pakoillaan. | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. elokuuta 2019 kello 20.57
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Kurjenrannan_uimaranta-ObsIMG-202408131615-66bb6a2e68bc7.png)
Järven erityispiirteet
Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten keskustasta viitisen kilometriä koilliseen. Järvi on 4,5 kilometriä pitkä ja leveimmillään yli puolitoista kilometriä. Järveen laskee pohjoisesta Piipsanjoki, joka kerää vetensä Vihannin länsipuolelta asti. Myös Haapaveden pohjoispuolella olevat Ainali ja Osmanki juoksuttavat vetensä Piipsanjokeen ja edelleen Piipsanjärven kautta Pyhäjokeen. Järvi kuivatettiin 1880-luvulla maanviljelyn tarpeita varten. Järvi vesitettiin uudelleen 1979 virkistyskäyttöön. Piipsjärvellä on moottoriveneily ja muu liikenne koneellisilla kulkuneuvoilla kielletty lukuunottamatta sähkömoottoilla varustettuja veneitä.
Nykytila ja suojelu
Järvi on matala ja ruskeavetinen. Nykyisin järvi on Pohjois-Pohjanmaan liiton määrittelemä arvokas luonnonsuojelukohde. Järveen on vuonna 2009 tehty roskakalanpoistamisoperaatio.
Vuonna 2019 valmistunut kalatie mahdollistaa kalojen nousun Pyhäjoesta Piipsjärveen ja edelleen Piispanjoen yläosille asti. Vanha pohjapato esti kalojen nousun liian jyrkän putouksen vuoksi ja pohjapato on tulvien ylijuoksutuksen mahdollistavana edelleen pakoillaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä viihtyvät sekä suuret hauet, lahnat sekä ahvenet. Istutuskaloina järvessä on myös kirjolohia. Särki on ahvenen ohella järven yleisin saaliskala. Piipsjärvellä järjestetään vuosittain haukikisa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Piipsjärven ympärillä on runsaasti normaalia maaseutuasutusta ja järvellä on selkeä maisemaa parantava vaikutus.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Piipsjärvi. Internet-sivu. Viitattu 10.7.2014. [1]
