Niskajärvi (14.941.1.001)

80 131 700 m³ <br />0,0801 km³ <br />80 131 700 000 l <br />

63 390 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Niskajärvi
• Järvinumero: 14.941.1.001
• Vesistöalue: Niskajärven lähialue (14.941)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 201,9 ha
• Syvyys: 31,56 m
• Keskisyvyys: 6,67 m
• Tilavuus: 80 131 700 m³0,0801 km³ <br />80 131 700 000 l <br />
• Rantaviiva: 63,39 km63 390 m <br />
• Korkeustaso: 73,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kouvola
• Maakunta: Kymenlaakson maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Niskajärvi sijaitsee Kouvolassa Suur-Selänpään kylän pohjoispuolella. Se on vähähumuksinen, suuri ja muodoltaan rikkonainen järvi. Järvelläon rantaviivaa 63,4 km. Sen pinta-ala on 1202 ha ja valuma-alueen pinta-ala on 32700 ha. Niskajärven syvin kohta on 31,56 m ja keskisyvyys 6,67 m.

Niskajärveen virtaa vettä reittiä Karijärvi, Kaajärvi, Ruuhasjärvi, Huhdasjärvi (Myllyjoen vesistö) kautta niin, että Vesalanjoki laskee Niskajärven pohjoisosassa sijaitsevaan Raikoonlahteen. Iso-Ruhmaksen, Vähä-Ruhmaksen ja Johdasjärven vedet laskevat Niskajärveen lännestä päin. Niskajärven vedet kulkevat etelässä sijaitsevaan Suolajärveen ja sitä kautta alaspäin. Niskajärven vesi vaihtuu erittäin nopeasti.

Nykytila ja suojelu

Niskajärvi on karu ja vedeltään lievästi humusleimainen. Näkösyvyys on 4 m. Järven tila on erinomainen.

Niskajärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Pohjoisesta tulevan Vesalanjoen sekä lännestä virtaavan Johdasjärven vesi on hyvin kirkasta. Kaikki Niskajärven vedenlaatuarvot ovat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaisia. Niskajärven vesi on hyvin soveliasta eri kalalajeille sekä yleiseen virkistyskäyttöön.

Niskajärven Raudanlahden rannalla Häkälänniemen tyvessä sekä Lehtisensaaren lounaisosassa sijaitsevat vanhan lehtipuumetsän alueet. Tämän Natura 2000 -alueen koko on 26 ha. Häkälänniemen alue on jyrkkien kallioiden reunustama lehtimetsänotkelma. Valtapuusto alueella on iäkästä hieskoivikkoa, jonka seassa esiintyy runsaasti järeitä haapoja. Lahonneita koivupökkelöitä ja maapuita alueella on runsaasti. Kallioiset osat ovat mäntyvaltaisia. Lehtisensaaren alue käsittää saaren lehtipuuvaltaisen lounaisosan. Puustoltaan alue on vanhaa koivikkoa, jossa esiintyy sekapuuna haapaa ja mäntyä. Iältään puusto on 80-100 -vuotiasta. Suurimpien puiden läpimitta on 50 cm. Alueella esiintyy runsaasti pökkelöitä ja maapuita.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä esiintyy luontaisesti mm. ahventa, muikkua, haukea, särkeä ja madetta.

Niskajärveen istutetaan vuosittain huomattavia määriä eri kalalajien poikasia. Järveen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, harjusta, järvisiikaa, haukea, nieriää ja muikkua.

Niskajärveen on istutettu myös täplärapuja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Niskajärven ympäristössä on runsaasti vapaa-ajanasutusta.

Järvi tarjoaa hyvän ympäristön harrastaa mm. virkistyskalastusta, melontaa, geokätköilyä sekä retkeilyä.

Tarut ja tositarinat

1950-luvun alusta lähtien Niskajärven ympäristössä on tehty useita havaintoja suurikokoisesta olennosta, jota silminnäkijät ovat kuvanneet "kahdella jalalla liikkuvaksi sammaloituneeksi puuksi". "Jaalan Kelomieheksi" ristitty olento on myös yhdistetty alueella sattuneisiin katoamistapauksiin, joiden yhteydessä joko uhrien tai näiden läheisten raportoidaan nähneen olennon katoamista edeltävänä aikana. Kertomusten mukaan Kelomies liikkuu alueen metsissä ja syrjäseuduilla, ja havaintoja olennosta on tehty erityisesti sumuisina kesäöinä.

Jaalassa sijaitseva ravintola Vanha Kelo on nimetty Kelomiehen mukaan. Kelomies on myös kuvattuna ravintolan logossa.

Aiheesta muualla

• Niskajärven Natura 2000 -alue

• VUOHIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2005