Sääksjärvi (48.006.1.001)
Sääksjärvi on pieni järvi Kruunupyynjoki (48) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Järven kuivaustyömaalla perattaessa Porasenjokea, löysivät 17.4.1939 monttumiehet Heikki Niemi ja Onni Keskitalo kivikautisia talttoja. Niitä oli kolme kappaletta ja ne toimitettiin nykyiseen Museovirastoon. | |||
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990814?page=3 | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
https://www.vimpeli.fi/sites/default/files/2021-06/SEL%20S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rven%20ROYK_ehd.pdf | https://www.vimpeli.fi/sites/default/files/2021-06/SEL%20S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rven%20ROYK_ehd.pdf | ||
Sääksjärvi - Hallapuro Kyläkirja | Sääksjärvi - Hallapuro Kyläkirja | ||
Nykyinen versio 12. joulukuuta 2022 kello 20.56
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Sääksjärvi (48.006.1.001)/Sääksjärvi
Uimarannalta pohjoiseen
Järven erityispiirteet
Vimpelin Sääksjärvi sijaitsee 9 kilometriä Vimpelin kirkolta lounaaseen. Järvi on lähes 4 kilometriä pitkä ja leveimmillään 1,4 kilometriä. Sääksjärven kuivattamista suunnitetiin jo 1800-luvun lopulla ja Porasenjokea perkattiin niin, että järven pinta laski noin 80 senttimetriä. Tuolloin kylvöheinää ei tunnettu ja järvenlaskun myötä uskottiin korteikkojen ja saraheinän valtaavan lisää alaa. Tämä olisi lisännyt karjanrehun saatavuutta. Järven lopullinen kuivatus aloitettiin joen perkauksella jo ennen talvisotaa, mutta vasta sotien jälkeen kuivaus saatiin päätökseen työllisyystöinä. Laskujokena toimivaa Porasenjokea perkattiin ja kuivuneen järven pohjalle kaivettiin kuivatusojia. Myös järven eteläpäässä sijaitseva Vähäjärvi kuivui. Sääksjärven kuivatukselle asetetut toiveet eivät toteutuneet. Kuivunut järvenpohja jäi rapakoksi ja alkoi kasvaa pajua. Alue oli otollinen sääskille ja niitä riitti. Viljelysmaata ei saatu ja kalastuskin oli vain muistona kyläläisten mielissä. Tätä järven rappiota kesti lähes 20 vuotta. Sitten päätettiin tehdä järvelle jotakin. Kylässä järjestettiin kansanäänestys siitä, kuivataanko järvi lopullisesti vai lasketaanko siihen vesi. Järveksi palauttaminen sai huomattavasti enemmän ääniä ja koskenniskaan tehtiin pato. Niin järveen palautui vesi pikkuhiljaa ja nyt järvessä on vettä parisen metriä. Sääksjärveen laskee Perhon puolelta Porasjärvestä lähtevä Porasenjoki. Sama joki jatkaa järven pohjoispäästä matkaansa Kuunupyyhyn, jossa se muuttuu Kruunupyynjoeksi. Joki jaskee Luodonjärveen ja edelleen Pohjanlahteen.
Nykytila ja suojelu
Sääksjärveen oli tuskin saatu vesi uudelleen, kun sitä uhkasi toinen ongelma. Sen valuma-alueella olevilla soilla aloitti Valtion polttoainekeskus turvetuotannon 1970 -luvun lopulla. Tuolloin saostusaltaat olivat pieniä ja varsinkin tulva-aikaan ojat ja purot työnsivät järveen humusta. Vielä nykyäänkin järven vesi on erittäin ruskeaa ja rehevyystaso on myös erittäin rehevä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Sääksjärven ympärillä on vakituisesti asuttuja taloja yli 60 ja vapaa-ajan asuntoja noin 30 kappaletta.
Tarut ja tositarinat
Järven kuivaustyömaalla perattaessa Porasenjokea, löysivät 17.4.1939 monttumiehet Heikki Niemi ja Onni Keskitalo kivikautisia talttoja. Niitä oli kolme kappaletta ja ne toimitettiin nykyiseen Museovirastoon.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990814?page=3
Aiheesta muualla
https://www.vimpeli.fi/sites/default/files/2021-06/SEL%20S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rven%20ROYK_ehd.pdf Sääksjärvi - Hallapuro Kyläkirja
