Keskustelu:Keski-Suomen maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011
Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Keski-Suomen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.
Keski-Suomen maakuntajärveksi valittiin lopulta Keitele (yhd.).
Sisältö
Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
---|---|---|
Ehdotus: Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001) | 2 | 9. elokuuta 2011 kello 10.48 |
Ehdotus: Luonetjärvi (14.295.1.015) | 1 | 7. elokuuta 2011 kello 10.46 |
Ehdotus: Keitele (yhd.) | 5 | 6. elokuuta 2011 kello 10.27 |
Ehdotus: Iso Kuhajärvi (14.314.1.001) | 0 | 26. heinäkuuta 2011 kello 10.32 |
Ehdotus Päijänne (yhd.) | 1 | 20. heinäkuuta 2011 kello 13.35 |
Ehdotus: Saraavesi (14.321.1.001) | 0 | 5. heinäkuuta 2011 kello 13.40 |
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |
Ehkä olen jäävi tämän ehdotuksen tekemään, mutta mielestäni Keski-Suomen kaunein järvi on Lievestuoreenjärvi.
Pituus 15km, leveys 5km. Pinta-ala 44km2.
Suomen saastuneimman järven maineesta ihmepelastuksen kokeneen, nykyään puhdistuneen muikkurikaan Rautalammin reittiin laskevan järven mahtavuus olisi itse koettava veneillen.
Toinen vaihtoehto on viettää kesäyö "pikku Kolilla", eli Hyyppäänvuoren laella järvimaisemaa ihaillen.
Suosittelen myös lukemisiksi Veikko Kaalikosken lämminhenkistä kylähistoriikkia: Valoja Lievestuoreen rannoilla, (isbn 952-90-7542-1).
Kannatan lämpimästi tehtyä ehdotusta: Lievestuoreenjärvi maakuntajärveksi! Sellutehtaan aikaan järven vesi oli kuulemani mukaan tummaa ja kuohuvaa kuin cocacola, mutta järvi on puhdistunut vuosien myötä ja on tällä hetkellä yksi parhaimmista kalajärvistä maakunnassamme. Lievestuoreenjärvi tarjoaa virkistystä meille kaikille - päiväkin käynnistyy hyvin aamu-uinnilla Lievestuorejärvessä!
Kannatan Lievestuoreenjärveä maakuntajärveksi. Lievestuoreenjärven historian kaari käsittää eräajan, puunjalostusteollisuudenkauden ja määrätietoisen kunnostamisen nykyiseksi kirkkaan veden erämaajärveksi kasvavan maakuntakeskuksen kupeessa.
Lievestuoreenjärven rantojen lukuisat muinaismuistot ja lappalaisperäiset nimet osoittavat Lievestuoreen olleen tärkeä keskus eräaikana. Tarvaalan muinainen asutuskeskus ja Laukaan ensimmäisen kirkon ja pappilan paikka Lievestuoreen laskujoen Sahijoen varressa osoittavat järven merkitystä Keski-Suomen varhaiselle asutukselle. Lievestuoreenjärven veden kirkkaus ja hyvät liikenneyhteydet perustelivat selluloosatehtaan perustamisen Lievestuoreen kylälle 1920-luvulla. Ihmisten elinkeinojen ja ympäristöarvojen vastakkainasettelu ratkesi lopullisesti, kun tehdas lopetti kannattamattomana toimintansa 1980-luvun alussa.
Ihmiset kantoivat huolta järvestään jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun tehtaan ympäristövaikutukset alkoivat vaikuttaa. Kansalaisten aktiivisuuden takia Lievestuoreenjärveä on määrätietoisesti kunnostettu. Nyt Lievestuoreenjärvi on puhtaan veden järvenä valmiina monipuoliseen käyttöön ammattikalastuksesta virkistymiseen ja luontomatkailuun. Lievestuoreenjärvessä yhdistyvät luontoarvot ja ihmisten toiminnan ja elämisen vaikutukset.
Luonetjärvi on pieni järvi ison järven elementeillä. Pituutta pohjois-eteläsuunnassa on noin 5,6 kilometriä ja järven kiertävä reitti noin 12 kilometriä. Luonetjärvi on Jyväskylän pohjoisin sisäjärvi ja ansaitsee tulla ehdotetuksi Keski-Suomen maakuntajärveksi.
Järven eteläpäässä on paljon asutusta ja rannoilla on liikettä sen mukaisesti. Hiekkapohjaisia uimapoukamia on useita. Talviuintipaikka löytyy Hietasalmen puolelta. Järven pohjoispää on luonteeltaan erämainen, vaikka sielläkin löytyy asutusta jonkin verran. Kokonaisuudessaan järvellä vallitsee rauha, sillä moottoriveneliikennettä ei juurikaan ole. Järvellä liikutaan pääosin soutaen ja meloen. Rauhallisesta olotilasta kertovat järvellä pesivät Laulujoutsenet, joita voi ihailla kaikkialla järven alueella.
Erityispiirteenä on selälle ja rannoille yllättäen kelluvat uudet "saaret", jotka ovat lähtöisin Mansikkaheton alueelta. Mansikkahetosta irtaantuu ajoittain palasia, jotka lähtevät ajelehtimaan järven selälle.
Erityisen leimansa Luonetjävelle antavat myös paikallinen varuskunta ja Jyväskylän lentoasema. Aurinkoisena tyynenä kesäpäivänä voi kuulla ja nähdä Vinkojen pörräävän sinisellä taivaalla tai seurata kuumailmapallojen kisaa.
Myrskysäällä pohjoisesta puhaltava tuuli saa Luonetin aallokon nousemaan ja järvenselkä on upea tummassa asussaan.
Ehdotus: Keitele (yhd.)
Ehdotan vehmasta Keitelettä maakuntajärveksi!
Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.
Kannatan ehdotettua Keitelettä, joka on Keski-Suomen suurimmista järvistä kaikkein keskisuomalaisin, vain pieni nurkka Pohjois-Savon puolella. Maisemat vaihtelevat kapeikoista suuriin selkiin ja asutetuista kulttuuri- maisemista syrjäisiin seutuihin.
Keitele keskellä Keski-Suomea. Keiteleen ja sen ympäristön kauneuden tallensi muun muassa Akseli Gallen-Kallela useille kankaille 1900-luvun alussa. Myös Suomen ulkopuolella Keitelettä voi ihalla esimerkiksi Lontoossa National Geallery'ssa. National Galleryn ollessa remontissa muutama vuosi sitten Trafalgar Square'lla käyskentelevät lontoolaiset olivat Keiteleen lumoissa - rakennustelineisiin oli suurennettu Akseli Gallen-Kallelan Keitele-taulu.
Keitele on koko Keski-Suomen historian perusta. Sinne tulivat eränkävijät ja sieltä tulivat Jyväskylän sahojen ja sellutehtaan tukit. Missään muualla kuin Keiteleen rannoilla eivät kohtaa Suomen heimot ja yhdisty kauniiksi suomeksi. Keiteleen rannalla oli historian ensimmäinen Keski-Suomen hallintokeskus Konginkankaan Liimattalassa 1600-1700-luvuilla ja sen pohjukassa toinen eli Koivistonkylä 1700-1800-luvuilla. Siinä missä Päijänne on hämäläisten tanteretta, Saimaa savolaisten, Keitele on keskisuomalaisten. Gallen-Kallelan kuvittama Kalevala on Keiteleen rantojen ja Suomen metsäisimmän seudun kuvajainen, josta on syytä olla vielä ylpeä. Missä on näin suuri näin puhdas järvi maailmassa ? Keiteleen muikun lisäksi korpimetsissä tapaa vielä metson ja ilveksiä. Rikkaiden rintamaiden elämän sijaan keskisuomalaisuutta sitkeyttä korostaa niin Keiteleellä liikkuneen Runebergin Saarijärven Paavo ja Mikko Niskasen Surmanluodit Konginkankaalta.
Keitele on luonnonkaunis erämainen järvi, jolla on rikas luonto ja eläimistö. Keitele on vaihteleva luonnoltaan: siellä on reheviä ja karuja vesialueita. Keiteleessä on paljon hienoja saaria ja lintujen pesimäluotoja. Kalasääski pesii siellä ja olen nähnyt sen liitävän järven selän yllä. Härkälintu ja kuikka kuuluvat monien muiden lintujen lisäksi sen vakio asukkaisiin.
Tämä ehdotus tullut sähköpostitse.
"Erittäin syvä, kirkasvetinen ja kaunis järvi. Kannattaa tutustua."
Ehdotan Keski-Suomen maakunnan maakuntajärveksi Päijännettä. Syyhän on ilmeinen; Päijänne on Suomen miehekkäin järvi, ja mahtava matkailun, virkistäytymisen ja vakituisen asumisen paikka. Päijänteen reitti sitoo suuren määrän keskisuomalaisia järviä komealla tavalla yhteen ja reitti jatkuu vielä Päijät-Hämeenkin puolella.
Ehdotan keski-suomen maakuntajärveksi Saravesi-nimistä järveä Laukaassa, koska siinä yhdistyy kolme vesireittiä. Lisäksi vanhat kalliomaalaukset ovat sen rannalla. Toisaalta kaikki vesireitit sisältävät paljon erinimisiä järviä ja vesiä, jotka ovat yhtä hyviä. Yleisin maakuntakala voisi olla luontevampi valita kuin järvi, esim hauki.
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |