Pattijärvi (e) (84.090.1.001)
Pattijärvi on pieni järvi Perämeren rannikkoalue (84) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Pattijärvi sijaitsee Raahen kaupungin keskustasta 3 kilometriä itään. Pattijärviä on kaksi, eteläinen ja pohjoinen. Niiden etäisyys toisistaan on 450 metriä ja yhdessä niitä kutsutaan Pattijärviksi. Ennen vuotta 1933 oli vain yksi iso Pattijärvi. Sitä alettiin kuivata työllisyystöinä kesällä 1933 Raahen kaupungin toimesta ja valtion avustamana. Vedenpinta laski ja Pattijärvi kuroutui kahdeksi pieneksi järveksi. Eteläisemmän järven avoveden pituus on yli 200 metriä ja leveys runsaat 40 metriä. Talviaikainen vedensyvyys on vain metrin luokkaa, joten kovina talvina järvi jäätyy lähes pohjiaan myöten. Pattijärven itärannalla on käytöstä poistettu vedenottamo, jonka kohdalta pohjavettä tihkuu järveen aivan itärannan tuntumassa. Purkautuva pohjavesi pitää pientä aluetta sulana lähes läpi talven. Helmikuun lopulla 2018 tässä sulan hapekkaassa vedessä vietti aikaansa kolme pientä haukea. Tästä voidaan päätellä, ettei järven happitilanne ole talvella häävi. Osmankäämikasvustot kiertävät järveä ja soistunut alue on paljon laajempi. Vesi virtaa eteläisestä Pattijärvestä pohjoiseen Pattijärveen ja edelleen Lappasenojaa pitkin Pattijokeen.
Nykytila ja suojelu
Vuonna 2016 eteläisen Pattijärven ympärille ollaan kaavoittamassa teollisuustontteja. Uuden teollisuusalueen hulevedet lasketaan järveen. Pattijärvet kuitenkin pyritään säilyttämään koskemattomina ja toivoa sopii, että alueen luontoarvot säilyvät.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Linnustoltaan eteläinen Pattijärvi on paljon lajirikkaampi, keväällä 2016 järvellä pesi mm laulujoutsen ja nokikana. Pattijärven alueella on valtakunnallisesti uhanalaisia lehtoja ja alueella kasvaa mm vesihelpiä ja otalehtivitaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Pattijärven kuivatushanke on malliesimerkki Suomessa vallinneesta kuivatuskiihkosta. Suuren laman aikana 1930-luvun alussa työttömyys oli suurta ja valtio rahoitti hätäaputöitä. Nuo varat suunnattiin Raahessa tähän kuivatushankkeeseen ja kymmenet miehet kaivoivat kuivatusojia ainakin kahtena vuonna. Rahojen haaskaaminen kaupungin takamailla sijaitsevan järven kuivatukseen ei tunnu järkevältä, kun siitä hyötyi vain muutama heinänkerääjä suoniittyjen kuivuessa. Mikäli varat olisi käytetty kaupungin teiden, sataman tai muun infran kunnostamiseen, olivat siitä hyötyneet kaikki kaupungin asukkaat.
Raahen Suojeluskunta suoritti Pattijärven mäen pohjoisrinteeseen kovapanosammuntoja 1930-luvulla.
