Lokkilampi (04.488.1.007)

201 000 m³ <br />2,01e-4 km³ <br />201 000 000 l <br /> 980 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Lokkilampi
• Järvinumero: 04.488.1.007
• Vesistöalue: Kaivospuron valuma-alue (04.488)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 5,55 ha
• Syvyys: 8,9 m
• Keskisyvyys: 3,62 m
• Tilavuus: 201 000 m³2,01e-4 km³ <br />201 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 0,98 km980 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lieksa
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

3. joulukuu 2025 07:52 Maanpinta lumeton Havaintopaikka 1

26. marraskuu 2025 07:49 10 cm (Lumipeite) Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Lokkilampi (04.488.1.007)/­Havaintopaikka 1

15. heinäkuu 2022 17:45

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Lokkilampi on suurelta osin suorantainen lampi, jossa on vielä jäljellä ripaus erämaatunnelmaa. Etelärannalla kohoaa Marjonsärkkä-niminen vaara.

Nykytila ja suojelu

Lammen etelä/kaakkoispuolella on yksityistä luonnonsuojelualuetta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kaloista ahven ja hauki, molempia runsaasti. Pesiviä vesilintuja ainakin telkkä ja sinisorsa, aiemmin myös tukkasotka. Lampi toimii kaakkuriparin tärkeänä ravintopaikkana ja ne käyvätkin lammella kesäisin päivittäin, kuikat vierailee vain satunnaisesti. Pohjoisrannan suolla on teerien ikiaikainen soidinpaikka. Suolla pesii mm. valkoviklo, liro, keltavästäräkki, kalalokki, pensastasku (VU) sekä pajusirkku (VU). Myös kurjet, laulujoutsenet ja metsähanhet viihtyvät suolla. Muita mainittavia alueella pesiviä on ainakin hömötiainen (EN), töyhtötiainen (VU), pohjansirkku (NT) ja tikoista käpytikat, harmaapäätikat sekä palokärki.

Lampi toimii lisääntymisalueena kahdelle rauhoitetulle sudenkorentolajille eli lummelampikorennolle ja sirolampikorennolle (molemmat EU:n luontodirektiivin IV-liite) ja suolta on löytynyt perhosista mm. uhanalainen metsäpohjanmittari (VU). Ojittamattomalla osalla suota esiintyy muutenkin runsaasti juuri sudenkorentoja, lajeja on löytynyt jo yhteensä 20.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Yksi mökki jossa asutaan ympärivuotisesti. Käyttövesi nostetaan lammesta.

Tarut ja tositarinat

Lampeen on aikanaan (useita vuosikymmeniä sitten) istutettu lohia.