Ylisjärvi (24.043.1.001)

3 645 040 m³ <br />0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />

9 100 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ylisjärvi
• Järvinumero: 24.043.1.001
• Vesistöalue: Ylisjärven alue (24.043)
• Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 175,19 ha
• Syvyys: 4,27 m
• Keskisyvyys: 2,08 m
• Tilavuus: 3 645 040 m³0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />
• Rantaviiva: 9,1 km9 100 m <br />
• Korkeustaso: 23,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Salo
• Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Ylisjärvi (24.043.1.001)/­Ylisjärvi

Näkymä pohjoiseen

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Ylisjärvi on kooltaan 175,3 ha ja se on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

Ylisjärven valuma-alueen pinta-ala on 7 323 ha ja siitä 54,9 % on metsäalueita ja merkittävät 38,3 % maatalousalueita. Lisäksi rakennettuja alueita on 4,9 %, teollisuuden alueita 1,1 %, soita ja kosteikoita 0,3 %, avokallioita 0,3 % ja vesimuodostumia 0,1 % valuma-alueesta. Itse Ylisjärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.

Nykytila ja suojelu

Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Vedenlaatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.

Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.

Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5–0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013

Päivitetty 1.8.2018

• Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022
• 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 15.8.2024

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ylisjärven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm. särki, sorva, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.

Ylisjärven vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Ylisjärven kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm. viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin, myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina sinilevä- ja leväesiintymät ovat olleet runsaita.

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.

Piisami oli yli 10 vuotta sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Talvella 2011 on havaittu saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.