Kilpisjärvi - Alajärvi (67.640.1.001)
Alajärvi, Kilpisjärvi on keskikokoinen järvi Tornionjoki (67) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Kilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla Enontekiön ja Kiirunan kunnissa Käsivarren päässä. Se muodostuu kahdesta altaasta: Ylinen Kilpisjärvi (Bajit Gilbbesjávri, 23,1 km²) ja Alanen Kilpisjärvi (Vuolit Gilbbesjávri, 14,2 km²). Kokonaisala on siten 37,3 km², josta Suomen puolella on 22,7 km². Kokonaisalan perusteella sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on tasan 100. Suomen puoleisessa Tornionjoen vesistössä Kilpisjärvi on toiseksi suurin järvi Miekojärven (53 km²) jälkeen.
Kilpisjärven korkeus merenpinnasta on 473,2 metriä ja rantaviivaa sillä on 77,7 km. Suomen järvien keskisyvyystilastossa Kilpisjärvi on neljäntenä 19,5 metrin lukemalla. Alajärven keskisyvyys on 22,4 m ja Yläjärven 17,7 m. Koko altaikon Suomen puoleisen osan keskisyvyys on 20,2 m. Maksimisyvyys on Alajärvessä 57 m ja Yläjärvessä 48 m.
Kilpisjärven valuma-alue on järvi mukaan lukien 293 km², josta Suomen puolella 172 km². Ulkomaanosiosta kaksi kolmannesta on Ruotsissa ja kolmannes on Norjassa.
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kenttätutkimusasema sijaitsee Kilpisjärven rannalla. Se perustettiin vuonna 1964, painopistealueena on arktis-alpiininen tutkimus.
Vedenkorkeus ja virtaama
Kilpisjärven vedenkorkeuksia on Syken rekisterissä vuodesta 1952 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut LN+472,90 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 63 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut LN+473,64 m (kesäkuussa 1953) ja alin LN+472,66 m (huhtikuussa 1985), joten äärivaihtelu on ollut 98 cm.
Virtaamahavaintoja on Kilpisjärven luusuasta vuodesta 1952 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,9 m3/s, joka valumaksi muutettuna on 527 mm tai 16,7 l/s km². Koko Suomen keskivaluma on 320 mm tai 10,2 l/s km². Eron selittää Kilpisjärven seudun pieni haihdunta.
Keskiylivirtaama on ollut 35 m3/s ja keskialivirtaama 1,09 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 75 m3/s (kesäkuussa 1953) ja 0,30 m3/s (huhtikuussa 1987).
Kilpisjärven hydrologisia havaintoja on vuosikymmenten ajan tehnyt Urho Viik. Suurkiitos hänelle mittavasta, vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä!
Pintaveden lämpötila
Kilpisjärven pintaveden lämpötiloja on Syken rekisterissä vuodesta 1994 lähtien. Havainnot tehdään joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 5,4, heinäkuussa 9,6 ja elokuussa 11,4 astetta.
Kilpisjärvestä on myös vanhempia pintalämpötilan mittauksia sekä lämpöluotauksia. Kaudella 1961–1975 keskimääräinen maksimilämpötila oli pinnassa 13,9 °C, 10 metrin syvyydessä 11,2 °C, 20 metrissä 10,3 °C ja 30 metrissä 8,2 °C. Maksimi saavutettiin 10 metrissä keskimäärin 13 päivää, 20 metrissä 22 päivää ja 30 metrissä 25 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavutti tasalämpöisyyden keskimäärin 14. syyskuuta ja jäähtyi tasalämpöisenä 33 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila oli 20 metrin syvyydessä oli 1,9 astetta ja 30 metrin syvyydessä 2,4 astetta.
Jäähavainnot
Kilpisjärven jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Syken rekisterissä talvesta 1952–1953 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 21. lokakuuta vuonna 1973, myöhäisin 27. marraskuuta 1961. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. kesäkuuta 1963 ja 1. heinäkuuta 1955 ja 1997.
Jäänpaksuushavaintoja on Syken rekisterissä talvesta 1964–1965 alkaen, mutta havainnot alkoivat jo 1953. Havainnot jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 88 cm, koko jakson ennätyspaksuus 114 cm on huhtikuulta 1966. Se on myös järvien suurin jäänpaksuus Syken rekisterissä. Myös kevättalvina 1997 ja 2003 Kilpisjärven jäänpaksuus ylitti metrin. Ohuimmaksi jää jäi talvella 1976–1977, silloin maksimi oli 77 cm.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Kilpisjärvi (Wikipedia)
