Iso Särkijärvi (35.359.1.001)
Iso Särkijärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Järven erityispiirteet
Iso Särkijärvi on samannimisen vesistöalueen alin järvi Kurun keskustan pohjoispuolella. Isosta Särkijärvestä vedet laskevat Myllypuron kautta Keihäsjärveen, joka puolestaan laskee Näsijärven Kurunlahteen. Ison Särkijärven pohjoispuolella sijaitsee 5 pienempää järveä (Honkajärvi, Rumajärvi, Onkimusjärvi, Salmijärvi, Alajärvi, joiden vedet laskevat siihen Hirviojan kautta. Lisäksi järven kaakkoisosaan laskee vesiä Vähä Särkijärvestä. Kolmas Ison Särkijärven tulo-ojista laskee järven pohjoispäähän. Järven pohjoispuolella sijaitseva Pyydysjärvi ja sen yläpuolinen Pitkäjärvi on sijoitettu Suomen Vesistöt julkaisussa Ison Särkijärven vesistöalueelle, mutta peruskarttatarkastelun perusteella Pyydysjärvi laskee Kiltinkorvenojan kautta Kuusijärveen (35.362). Valuma-alue on luonteeltaan pienten puronvarsisoiden pirstomaa metsämaata. Peltojen osuus valuma-alueesta jää pieneksi. Iso Särkijärven rannat ovat metsäisiä, loma-asutusta on kuitenkin jonkin verran.
Maksimisyvyys: 29,8 m
Veden keskiviipymä: 486 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ison Särkijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1975, 1993, 1998, 2003 ja 2015. Näytteitä on otettu kahdelta syvänteeltä, joiden kokonaissyvyydet ovat 15 m ja 23,8 m.
Happitalous on kokonaisuutena kohtuullisen hyvä, vaikka syvänteiden pohjalla on todettu vähähap-pisuutta. Ankarana talvena 2003 happi kului matalamman syvänteen pohjalta lähes loppuun. Viimei-set kesätulokset ovat vuodelta 1993, jolloin järvi kerrostui alusveden alhaisten lämpötilojen perustella keväällä nopeasti, mutta pitkästä kerrosteisuuskaudesta huolimatta happitilanne pysyi tyydyttävänä. Happivaje oli tosin tuntuva jo 10 metrin syvyydellä.
Ison Särkijärven ravinnetaso on alhainen vastaten lähes luonnontasoa. Rehevöitymistä ei ole vuosien saatossakaan nähtävissä. Järven karusta luonteesta on kertonut myös vuonna 1993 mitattu luonnontasoa vastannut klorofyllipitoisuus. Veden ruskeutena näkyvä humussävytteisyys kertoo suovesien vaikutuksesta. Veden väri on ollut viimeisissä tuloksissa luokkaa 60-80, kun se on humuksettomissa järvissä vain 10-30. Happamuustaso laskee talvisin alle pH 6,0 eli ravun kannalta ollaan jo kriittisellä alueella. Kesälläkin veden pH on ollut hapahkon puolella.
Ison Särkijärven soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Kyseessä on karu humusjärvi. Vedenlaatua heikentävät lievästi alusvedessä esiintyvä hapen kuluminen sekä järven humusleimaisuus ja siihen liittyvä hapahko luonne.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Särkijärven todistettuihin (on saatu kalastamalla sieltä) kaloihin kuuluu yleisimmät: Hauki, Ahven, särki, lahna, sorva, siika, made, salakka, kiiski ja myös hyvin harvinainen ankerias. Järveen on myös 2000-luvun alussa istutettu taimenta mutta sen kanta saattaa olla jo tuhoutunut järvessä.
