Hulkkianjärvi (11.006.1.014)
Hulkkianjärvi on pieni järvi Virojoki (11) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Kuvat
Järven erityispiirteet
Hulkkianjärvi on pieni, noin 20 hehtaarin kokoinen järvi Kaakkois-Suomessa, Miehikkälän kunnassa. Vesistö sijaitsee Salo-Miehikkälän kylässä ja se laskee vetensä Onkamaanjokeen, joka yhtyy myöhemmin edelleen Virojokeen ja laskee sieltä Suomenlahteen. Hulkkianjärvi kuuluu Onkamaanjoen valuma-alueeseen (F=121 km², L=3,5 %), joka on osa Virojoen vesistöaluetta.
Hulkkianjärvi kerää vetensä järveä ympäröiviltä suo-, pelto- ja metsäalueilta, joiden vedet laskevat järveen viiden laskuojan kautta. Virtaamiltaan suurin ojista on Mätälammesta alkava Mätälammenoja. Kokonaisuudessaan Hulkkianjärven valuma-alueen pinta-ala on 5,2 km². Hulkkianjärven ja Onkamaanjoen yhdistävällä Hulkkianojalla on pituutta 1 180 metriä. Hulkkianojan yläosa on kylätien (Ojamaantie) sillalle asti jyrkkäreunaista ja tasaisesti alenevaa ojaa, jonka leveys on noin metri. Sillan alapuolella ojan virtaus hidastuu selvästi ja uoma levenee.
Hulkkianjärven vedenpinta vaihtelee tason N43 + 23,10–23,65 m välillä. Järven alarajan määrää Hulkkianojan suulla oleva tiivistämätön kivipato, jonka harja on maastomittauksen perusteella keskimäärin tasolla N43 + 23,20 m. Onkamaanjoen perkaustoimituksen yhteydessä Hulkkianjärven aliveden tasoksi on määrätty hankkeen taso +15,93 m, joka vastaa tasoa N43 + 23,08 m. Järven yläveden rajaa perkaussuunnitelmassa ei ole mainittu. Hankkeen kiintopiste sijaitsee tilustien reunassa, noin kuusi metriä rummulta pohjoiseen. Kiintopiste on kiveen hakattu rengas, jonka korkeus on N43 + 24,86 m.
Hulkkianjärven rannat ovat suhteellisen jyrkkiä, eikä ranta-alueille aiheudu tulvista suurta haittaa. Sen sijaan Mätälamminojan alaosa on vanhaa alavaa järvenpohjaa, jossa on nykyisin säännöllisesti tulvaongelmia. Mätälamminoja on perattu Onkamaanjoen perkauksen yhteydessä, jonka jälkeen ranta-alueet ovat kuitenkin alentuneet entisestään maanpainumisen takia. Alimmillaan Mätälamminojan ranta-alueet ovat tasolla N43 + 23,30–23,40 m.
Hulkkianjärven ja Onkamaanjoen vedenpinnan ero vaihtelee 1–2,5 metrin välillä. Onkamaanjoen pohjan taso on Hulkkianojan laskusuun kohdalla noin N43 + 20,66 m, mikä määrää alivirtaaman tason. Ylivirtaamilla Onkamaanjoki nousee Hulkkianojan suulla noin tasolle N43 + 22,20 m.
Hulkkianjärvi on matala ja tasaisesti rannasta ulapalle päin syvenevä järvi. Järven pinta-ala on 20,2 ha ja tilavuus noin 160 000 m3. Järven keskisyvyys on 0,8 metriä ja suurin mitattu syvyys 1,3 metriä.
Hulkkianjärvestä on vedenlaatuhavaintoja vuosilta 1997–1999 sekä 2004–2005. Analyysitulosten perusteella Hulkkianjärvi on rehevä ja veden laadultaan huonossa tilassa oleva järvi. Vesi on tummaa, sameaa ja ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeat. Myös kasviplanktonin määrää mittaava klorofylli–a-pitoisuus kertoo järvessä vallitsevasta korkeasta perustuotannosta, samoin kuin hapen kyllästysasteen nousu kesäisin yli sadan. Hulkkianjärvellä onkin talvisin usein runsaasta hajotustoiminnasta johtuvia happikatoja ja kalakuolemia. Happamuudeltaan järvi on lähellä neutraalia.
(Lähde Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus)
Nykytila ja suojelu
Hulkkianjärven kunnostus alkoi loppukesästä 2009, jolloin järvestä Onkamaanjokeen laskevaa poisto-ojaa syvennettiin ja tierummut madallettiin järven tyhjentämiseksi. Syksyn aikana Hulkkianjärven vedenpinta laski ja talven 2009/2010 aikana jäältä kaivettiin kuivatusojat, jotka johtivat loputkin järveen laskevat vedet suoraan poisto-ojaan.
Lumen ja jään paino painoi pehmeää järven pohjaa kasaan. Kesän 2010 Hulkkianjärvi oli kuivana. Kunnostusprojektin odottamaton käänne oli runsas osmankäämin kasvu lämpimästä kesästä ja ravinnerikkaasta järven pohjasta johtuen. Osmankäämit niitettiin talkootyönä loppukesästä 2010.
Kunnostushanke valmistui keväällä 2011.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hulkkianjärven rantaa kiertää pinnan myötäisesti umpeenkasvavalle järvelle tyypillisesti, maatuneista vesikasveista ja sammalesta muodostunut kasvillisuusvyöhyke Sen pinta-ala on noin kolme hehtaaria eli 15 % järven vesipinta-alasta. Varsinkin järven itä- ja länsipäässä vesikasvivyöhyke on hyvin leveä. Rahkasammaleiden lisäksi rantavyöhykkeellä kasvaa osmankäämiä, palpakkoa, järviruokoa, järvikortetta, vihvilää, saroja sekä pajukkoa. Muuta vesikasvillisuutta Hulkkianjärvessä on suhteellisen vähän. Kelluslehtisistä kasveista yleisempiä ovat vidat ja järvitatar.
Hulkkianjärven kalakanta on reheville järville tyypillisesti särkikalavaltainen. Järven yleisimmät kalalajit ovat lahna, särki, ahven, hauki, made ja ruutana. Järvessä esiintyy myös särjen ja lahnan risteymää särkilahnaa.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tiedossa ei ole uhanalaisten lajien pesintää Hulkkianjärveltä, eikä järven linnusto ole myöskään Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen mukaan erityisen merkittävä. Hulkkianjärvellä on tehty pistelaskenta 19.5.2004 kahdesta pisteestä.
Vesilinnuista laskennassa havaittiin laulujoutsenpari. Lisäksi vuoden 2004 laskennassa havaittiin kaksi ruokailevaa tavikoirasta, telkkäpari, yksinäinen telkkäkoiras sekä yksi tukkasotkapari. Laskennassa havaittiin myös 15 kalalokkia ja yksi naurulokki, mutta lokkien osalta mitään varsinaista pesintään viittaavaa ei havaittu. Naurulokki on uhanalainen laji ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).
Hulkkianjärven linnustosta on tehty myös muita havaintoja. Laulujoutsen on pesinyt järvellä vuodesta 2005 lähtien ja syksyisin järvellä on vieraillut sinisorsaparvia. Ruskosuohaukka on pesinyt onnistuneesti Hulkkianjärvellä ainakin vuonna 2000.
(Lähde Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Hulkkianjärven kunnostushanke
Hulkkianjärven kunnostushankkeen kotisivut (sivuilla reaaliaikaista videokuvaa järveltä)
