Puruvesi (Saimaa) (04.181.1.001)

3 655 480 000 m³ <br />3,655 km³ <br />3 655 480 000 000 l <br />

923 970 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Puruvesi
• Järvinumero: 04.181.1.001
• Vesistöalue: Puruveden lähialue (04.181)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 41 635,4 ha
• Syvyys: 61 m
• Keskisyvyys: 8,76 m
• Tilavuus: 3 655 480 000 m³3,655 km³ <br />3 655 480 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 923,97 km923 970 m <br />
• Korkeustaso: 75,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kitee, Savonlinna
• Maakunta: Etelä-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Puruvesi (Saimaa) (04.181.1.001)/­Kuikonlahti

6. heinäkuu 2017 09:07

Kuikonlahden hiekkaranta (KI 6.7.2017)

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Puruvesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Järven ala on 416 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 11. Keskisyvyys on 8,8 m ja suurin syvyys 61 m.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1017 km², josta vettä 35,0 %. Suurin osa-valuma-alue on Kuonanjoki, 73 km².

Puruveden suurimmat selät ovat Hummonselkä, Pajuselkä, Sammalselkä, Mustanselkä ja Ruosteselkä. Puruvedessä on 850 saarta, joiden yhteispinta-ala on 5284 ha. Saarten yhteisala on siten 12,7 % järven vesialasta.

Yli sadan hehtaarin saaria on yksitoista, suurimmat ovat Hälvä (1077 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 48), Hevossalo (711 ha, sijalla 87), Laukansaari (689 ha, sijalla 90), Vasaransaari (402 ha), Herttuansaari (350 ha) ja Patasalo (338 ha).

Puruveden vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Puruveden vesialalla) on peräti 69,2 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa kirkkaasti ennätys:

	Valuma-alue (ilman järveä)km2	Järvi (= sen vesiala)km2	Järvi/valuma-alue %
Puruvesi	601	416	69,2
Säkylän Pyhäjärvi	461	155	33,6
Karjalan Pyhäjärvi	771	248	32,2
Suontee	483	143	29,6
Vesijärvi	406	108	26,6
Höytiäinen	1177	283	24,0

Tätä ennätystä hieman himmentää se, että Puruveteen valuu vesiä myös Oriveden Paasselästä Raikuun kanavan kautta. Se on kaivettu jo 1750-luvulla ja perattu lähinnä uiton tarpeisiin sata vuotta myöhemmin. Vaikka yleensä puhutaan vain Raikuun kanavasta, kaivettuja uomia on itse asiassa kolme: Nurmitaipaleen, Pistalan ja Raikuun kanavat. Viimeksi mainittu päättyy Martinlampeen, josta on Ängervöisen kautta yhteys Puruveteen. Kanavien välissä on kaksi lampea ja koko reitin pituus on noin 1,3 km. Virtaamaa ei tunneta tarkkaan, esitetty arvio on 5 m3/s.

Puruvesi on yhteydessä Pihlajaveteen Punkaharjun salmien kautta. Laskennallinen keskivirtaama on 10–15 m3/s.

Valtakunnanverkkoon kuuluvaa vedenkorkeusasteikkoa Puruvedellä ei ole – sehän on tässä suhteessa 'vain' yksi Suur-Saimaan lahti…

Nykytila ja suojelu

Puruveden suurimmat selät eli suurin osa Puruveden pinta-alasta kuuluu vedenlaatunsa ja vesikasvillisuutensa perusteella Puruveden Natura-alueeseen, jonka pinta-ala on 320 km2.

Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Kohteeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet. Puruvedellä on elänyt saimaannorppa vielä 1950-luvun alussa, jolloin se todennäköisesti metsästyksen seurauksena kuoli sukupuuttoon. Järvi soveltuisi edelleen lajin elinympäristöksi.

Puruveden ainut pistekuormittaja on Kerimäen jätevedenpuhdistamo, jonka vedet laskevat Joutenlahteen. Puruvettä ympäröivä valuma-alue on harvinaisen pienialainen, vain noin kaksi kertaa suurempi kuin vesiala. Valuma-alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruveden pohjoisosaan laskee jokivesiä Paasivedeltä Raikuun kanavan kautta. Nämä vedet ovat hieman värikkäämpiä ja humuspitoisempia kuin Puruveden muiden osien vedet. Tästä syystä Puruveden lahtiosa, johon vedet laskevat, on saanut nimekseen Ruosteselkä. Veden väriluku on täälläkin tosin vain 10, joka on erittäin pieni verrattuna Saimaan muiden osien ja yleensä Itä-Suomen järvien värilukuun.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kirkasvetisessä ja karussa Puruvedessä on runsaasti muikkua ja kuoretta. Tämä on yksi syy siihen että Puruvedessä viihtyvät hyvin lohensukuiset kalat kuten taimen ja järvilohi. Puruvesi onkin uistelijoiden suosiossa. Kalalajit: Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen ja Nieriä. Nieriä on osan vuodesta rauhoitettu ja tämä tulisi uistelijan pitää mielessä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukilpailu

Karjalan Kalamiehet ry:n järjestämä Puruveden Lohikuningas -kilpailu (soutu-uistelu) järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tapahtuma on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Lohikuningas soutu ja Muikkumarkkinat Karjalan Kievarilla ovat Kesälahdella kesän odotetuin ja suurin tapahtuma. Soutajia on mukana kilpailussa ollut n. 400 vuosittain. Lisää tapahtumasta voit lukea osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/karjalankalamiehet/uistelu/index.htm

Aiheesta muualla

• Puruvesi, veden laatu (ymparisto.fi)
• Puruveden kalastusalue (puruvesi.info)