Hirvijärvi (14.929.1.038)
Hirvijärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Hirvijärvi (14.929.1.038)/Toukokuu 2013
Hirvijärvi
Historia
Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet.
Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen v.1992-93 ja 2003-2005. Viimeisin tutkimus on tehty 8.9.2009. Näkösyvyys, sameus,väriluku ja kokonaisfosfori olivat erinomaisia. Lehtivihreä oli hyvä ja happamuus (pH) oli 10 metrissä 7,15.
Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja. Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47.
Näihin sisältyy kolme luonnonsuojelualuetta: Mietiäinen (N. 423/12.2.1981), Mustalampi (N. 1604/13.7.1981) ja Metsä-Erola (R.83/23.3.1982). Lisäksi alueella on kaksi luonnonmuistomerkkiä, jotka on rauhoitettu 5.3.1998 ja 5.3. 1998. Pohjoislammen Natura 2000-kohde (FI0500145), joka on myös maakuntakaavan kohde sekä kaksi muuta maakuntakaavaan kuuluvaa kohdetta. Lisäksi neljässä kohteessa on havaittu luonnonsuojelulain 49§:ssä mainittuja eläinlajeja ja kahdessa kohteessa metsälain (10 §) tai luonnonsuojelulain (29§) mukainen arvokas elinympäristö.
Santaranpuro
Santaranjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 14 km2 ja järvisyys 12 %. Kalojen liikkuminen on mahdollista Santaranjärven ja Puulaveden välillä keskivirtaamatilanteissa. Valuma-alueen ainoa virtavesi on Santaranpuro (-joki) ja sen kalataloudellisesta merkityksestä ei ole tietoa. Se on monin paikoin luonnontilainen purovesistö. Puron pohja on pääsääntöisesti hiekkaa ja ohutkerroksisia sora-alueita. Puron valuma-alueen koko on vain 14 km2, joten se kuivuu vähävetisiä ajanjaksoina ja siten kohteen kalataloudellinen arvo on vähäinen.
Kala- ja eläinlajit
Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat Hirvijärvessä. Vuoden 2009-2013 kalojen istutussuunnitelman mukaan, Santaranjärveen istutetaan vuosittain planktonsiikaa 2000 kpl. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia.
Lähteet: Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma (Etelä-Savon ELY), Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013.
