Kyyvesi (14.932.1.001)
Kyyvesi on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Vehkasaari-ObsIMG-202107031704-60e06f28c535b.png)
Yleistä
Kyyvesi sijaitsee Mikkelin, Kangasniemen ja Pieksämäen kunnissa. Mikkelin puolella on Kyyveden eteläisin saaristoalue. Kyyveden pinta-ala on 129,95 km2 ja rantaviivan pituus on 857 km. Kyyjärven tilavuus on 570 008 000 m3, keskisyvyys on 4,39 m ja sen suurin syvyys on 35,3 m. Kyyvesi kuuluu Mäntyharjun reitin latvavesiin. Sen valuma-alue on suoperäistä, mistä johtuu järven ruskea väri. Kyyveden vedenkorkeutta laskettiin vuosina 1869–1870 yhteensä 1,78 metriä, mikä näkyy rantaluhtien, somerikkojen ja pienten saarten runsautena ja vesialueen kivisyytenä.
Kyyveden valuma-alueen koko luusuan kohdalta tarkasteltuna on 1 406 km2 ja järvisyys 16,8 %. Kyyveden luusuasta alkaa noin 400 metrin pituinen Rauhasalmi (salmikapeikko), jonka jälkeen uoma jatkuu suvantomaisena noin 1 km laskien Rauhajärveen. Rauhasalmen pudotuskorkeus on 0,5 metriä. Rauhajärvi taas purkaa vetensä Puulaan Läsänkosken kanavan kautta. Luusualla tarkoitetaan järvestä alkavan joen vuonomaista alkunielua eli joenniskaa.
Järven erityispiirteet
Luonteenomaista Kyyvedelle on voimakas luode-kaakko -suuntaisuus sekä pitkät, kapeat niemet ja lahdet. Arvokkaita luontokohteita alueella ovat mm. rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Kyyveden latvaosissa on tiheä joki- ja puroverkosto, joista ainakin Nykälänjoki on vakituisessa virkistyskalastuskäytössä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kyyvedellä esiintyvät kalalajit: ankerias, ahven, kiiski, kuha, hauki, made, ruutana, särki, säyne, lahna, pasuri, sorva, sulkava, salakka, mutu, kivisimppu, muikku, harjus, järvitaimen, siika, kirjolohi ja rapu.
Kaikissa Kyyveden kalastusalueen tärkeimmissä järvissä on erittäin runsas ahven-, hauki- ja särkikanta. Vuosittaisten istutusten ja luontaisen lisääntymisen johdosta myös kuhakanta on Kyyvedessä runsas. Säynettä ja lahnaa alueella esiintyy runsaasti ja säyne kasvaa kookkaaksi. Lahna on osin kääpiöitynyttä. Taimenta (istutettu muutama 100/v) kalastusalueen järvissä tavataan “satunnaisesti”. Muikku- ja siikakannat Kyyvedessä on pääasiallisesti vaihtelevan vähäiset.
Istutuslajeina kalastusalueella on käytetty ainakin seuraavia kalalajeja, planktonsiika, järvitaimen ja kuha. Harjusta ja säynettä on myös istutettu 2000-luvulla joitakin tuhansia kappaleita. Järvitaimenen viihtymistä Kyyvedellä vaikeuttaa taimenen luontainen pyrkiminen virtapaikkoihin, joita Kyyvedellä ei ole paljon. Tämä aiheuttaa taimenen kannan vähenemisen. Taimenen rinnalle on suunniteltu harmaanieriän istutuksia.
Rapu: jokirapu on hävinnyt Kyyvedestä, mutta Kyyveden kalastusalueella esiintyy paikka paikoin täplärapua, mutta sillä ole kovinkaan suurta taloudellista merkitystä pyynnin kannalta. Täpläravuissa on esiintynyt rapuruttoa, mutta täplärapu kestää sen. Veden laadun perusteella Kyyveden kalastusalueen vedet soveltuvat ravulle.
Pienpedot: pienpetoja alueella on varsin paljon. Minkki verottaa kalasaaliita jopa verkoista ja supikoira hävittää vesilintujen pesiä maalta. Pienpetojen pyydystämistä hoitavat metsästysseurat. Majavia Kyyvedellä on ja niitä metsästetään.
Nykytila ja suojelu
Veden laatua tarkasteltaessa järvi jaetaan eri osa-alueisiin. Järven pohjoisosa muodostuu kahdesta pitkänomaisesta lahdekkeesta, itäisestä ja läntisestä. Järven keskiosa on laajaa avovesialuetta. Järven eteläosassa on vielä pitkä, kapeahko lahtiosa. Järven läntiset osat, lähellä Kangasniemeä, ovat pitkiä, lahtimaisia järven osia, mutta huomattavasti pienempi alaisia kuin kaksi pohjoisinta lahtialuetta. Kyyveden koillisosassa on vielä pieni lahtimainen osa.
Keskinen osa Kyyvettä: Vesi on talvisin kirkasta ja kesäaikaan hieman sameaa. Vesi voi olla pohjanläheisessä kerroksessa ajoittain hyvinkin sameaa. Vesi on väriltään ruskeahkoa. Tyypiltään tämä osa järvestä on keskihumuksista. Varsinaisia happiongelmia järvessä ei ole havaittu, mutta ajoittain järven kaikissa syvännepaikoissa kerrostuneisuuskausien lopulla pohjanläheinen kerros on lähes hapeton. Rehevyystasoltaan alue on lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan keskeisin osa Kyyvettä kuuluu luokkaan hyvä.
Pohjoiset lahtialueet: Itäinen lahtiosuus käsittää Kapustasalmesta pohjoiseen olevan Kyyveden osan. Seuranta-alueet ovat olleet Kurkisensaari, Hirviselkä ja Pohjalahti. Läntisen lahtiosuuden seurantakohteet ovat olleet Tervaskaarre ja Haapasaarenselkä. Yhteistä näille alueille on, että ne ovat tyypiltään lähinnä keskihumuksisia, selvästi reheviä alueita ja ne luokitellaan luokkaan tyydyttävä.
Eteläinen lahdeke: Seurantakohteena ovat olleet Koiraselkä ja lahden eteläosan Mustaselkä. Tyypiltään lahti on runsashumuksinen ja rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu kuuluu luokkaan tyydyttävä.
Pienet lahtialueet: Suovunselkä, joka on Kyyveden koillisin osa, kuuluu vedenlaatuluokituksessa luokkaan välttävä. Vesialue on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja on tyypiltään runsashumuksinen.
Kangasniemen alueen kapeat lahdekkeet: Seurantakohteet ovat olleet Tervaselällä, Niittulevässä ja Viikarinlahdella. Lahdet ovat matalia ja ruskeavetisiä. Tyypiltään ne ovat keskihumuksisia tai runsashumuksisia sekä rehevyystasoltaan reheviä. Käyttökelpoisuusluokituksessa lahdet kuuluvat luokkaan tyydyttävä.
Kyyveden vedenlaatua on kuvattu tässä vuoden 1990–2006 välisen ajan vedenlaatutekijöiden mukaan. Seurantakohteena on ollut Haukivuoren Lietlahden edustalla oleva 32 metrin syvänne, joka on kuulunut valtakunnallisiin syvännehavaintopaikkoihin vuodesta 1974 lähtien ja kuuluu edelleen valtakunnalliseen hankkeeseen. Muita seuranta-alueita ovat Poroselän 28 metrin syvänne ja Asemanrannan 4,3 metrin syvänne.
Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 2.4.2012 ja tekijänä on ollut Etelä-Savon ELY. Poroselkä (140), jonka kokonaissyvyys on 28 metriä. Näkösyvyys oli erinomainen ja kokonaisfosfori oli hyvä. Hapen kyllästysaste 27 metrissä oli 10 %, joten alusvedessä on vakavia happiongelmia.
Asemanranta, jonka kokonaissyvyys on 5,2 metriä. Näkösyvyys, väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Lehtivihreä oli välttävä ja hapen kyllästysaste 3 metrissä oli 92 %.
Kyyveden eteläpuolella olevalla Koiraselällä, jonka kokonaissyvyys on 26 metriä, on ollut vuoden 2012 tuloksissa vakavia happiongelmia alusvedessä. Myös näkösyvyys ja lehtivihreä olivat tyydyttävät sekä väriluku oli välttävä. Kyyveden Juurikkaselällä oli myös vuoden 2012 tuloksissa happiongelmia alusvedessä.
Kyyveden kaava-alueeseen sisältyvällä alueella on yhteensä 22 arvokasta luontokohdetta, sekä Harjujärven ja Ala-Aittaroisen alueilla viisi. Näistä 15 on erityisen arvokkaita. Kaava-alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita ovat muun muassa rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Suurimmalla osalla kohteista (20) on maisemallista arvoa. Kasvillisuudeltaan arvokkaita kohteita on 14 ja linnustollisesti arvokkaita kolme. Alueella elää muun muassa valkoselkätikka ja selkälokki. Alueella sijaitseva, vanhojen metsiensuojeluohjelmaan kuuluva Revonsaaren suojelualue, sekä suurin osa Partasaarta (n. 1,6 ha) on suojeltu. Partasaari kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Kyyvesi on Natura 2000 -kohde.
Kyyvesi kuntoon
Kyyveden kesäaikaiset vedenpinnan vaihtelut ja alivedenkorkeudet on koettu ongelmallisiksi järven virkistyskäytön kannalta niin rannan vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden kuin kalastajien taholta. Kyyvesi-kuntoon työryhmä perusti keväällä 2011 erillisen alivedenkorkeuden nostohanketyöryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää Kyyveden alimpien vedenkorkeuksien nosto mahdollisuudet Rauhasalmeen rakennettavalla pohjapadolla. Työryhmä suoriutui sille asetetusta tehtävästä ja sen toiminta päättyi 25.4.2013. Alivedenkorkeuden nostomahdollisuuksien selvittämiseksi ELY-keskus teetätti konsulttityönä alustavan patosuunnitelman, joka sisältää myös laskelmat padon vaikutuksista Kyyveden ja Rauhajärven vedenkorkeuksiin sekä Läsänkosken virtaamiin.
Puulan ja Kyyveden Natura-aluekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma
Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut on käynnistänyt Puulan ja Kyyveden Natura-aluekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhdessä Etelä-Savon ELYn kanssa. Suunnittelukohde rajautuu Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin kuntiin kuuden Natura 2000-alueen mukaisesti. Suunnittelualueessa ovat mukana Puulan, Kyyveden, Vänkkäänsuon, Kakrialansuon, Taloahon metsän ja Viljakkalan metsien Natura 2000-alueet. Näihin kuuluu rantojensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja soidensuojeluohjelman kohteita.
Suunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen alueen eri käyttömuodot siten, että luontoarvot eivät vaarannu. Suunnitelman aikajänne on noin 15 vuotta ja se ohjaa Metsähallituksen toimintaa alueella. Suunnittelualueeseen kuuluvilla yksityismailla suunnitelma on suositusluontoinen, eikä sellaisenaan sido maanomistajia. Se tuottaa kuitenkin maanomistajille mm. tietoa Natura-verkoston tavoitteiden huomioonottamisesta. Suunnitelmaa työstää Metsähallituksen asiantuntijoista koottu projektiryhmä ja tueksi on tärkeimmistä sidosryhmistä koottu yhteistyöryhmä.
Suunnitelman luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle ja se julkaistiin Metsähallituksen sivuilla vuonna 2014.
Lähteet
- Metsähallitus 2013
- Kyyvesi kuntoon / Alivedenkorkeuden nostohanke 2013
- Kyyveden kalastusalue / Käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011–2015
- Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta)
- Ihastjärven kylä 2012
- Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009
Aiheesta muualla
Vesienhoidon toteutusohjelma Etelä-Savossa 2010-2015, Kyyveden alue (PDF) ympäristö.fi
