Kymijärvi (14.164.1.001)

18 355 900 m³ <br />0,0184 km³ <br />18 355 900 000 l <br />

24 730 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kymijärvi
• Järvinumero: 14.164.1.001
• Vesistöalue: Kymijärven valuma-alue (14.164)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 646,52 ha
• Syvyys: 10,06 m
• Keskisyvyys: 2,84 m
• Tilavuus: 18 355 900 m³0,0184 km³ <br />18 355 900 000 l <br />
• Rantaviiva: 24,73 km24 730 m <br />
• Korkeustaso: 92,2 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lahti
• Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kymijärvi (14.164.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kariston uimaranta)

10. heinäkuu 2024 10:11

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Kymijärvi sijaitsee Lahdessa kaupungin keskustasta itään noin 5km. Järvellä on pinta-alaa 6,48km². Keskisyvyys on 2,6m ja suurin syvyys 11m. Valuma-alue on kooltaan 42km². Kymijärveen laskee pohjoisesta Alasenjärvi Potilanjokea pitkin. Osana Arrajoen reittiä, Kymijärvi laskee Nastolaan Kärkäjärveen ja lopulta Kymijokeen. Järven vesi on moninpaikoin sameaa ja näkösyvyys on vaihdellut paikasta riippuen 1,5m ja 4m välillä.

Kymijärven historiaa

Järven tila heikkeni äkisti vuonna 1966, kun läheiseltä Kolavan kaatopaikalla murtui patovalli, jonka seurauksena järveen valui lietettä. 1970-luvulla Kymijärvessä oli rehevöitymisen merkkejä, joista esimerkkinä oli että Lapinkiven syvänteellä oli happi kulunut loppuun jo 5m syvyydessä. Lahden kaupungin elintarvikelaboratorion teettämässä tutkimuksessa 1972-1973 esitettiin, että järven tilanteelle pitäisi tehdä jotain.

1970-luvun puolivälissä tilanne heikkeni entisestään, kun sisäinen kuormitus voimistui huomattavasti. Tuohon aikaan levän määrä järvessä lisääntyi myös huomattavasti. Järven sietokyky oli äärirajoillaan, kun hapenkulutus kasvoi levätuotannon kasvaessa. Alusveden happitilanne laski vielä 1980-luvun alkupuolelle tultaessa. Varsinkin talvet olivat vaikeita kausia happipitoisuuden laskiessa myös lähempänä pintaa.

1980-luvun alussa tapahtui kuitenkin käännös parempaan, kun heikkeneminen pysähtyi vuosina -82-85 tehdyn laajan vesiensuojelutyön ansiosta. Järven Lahden puoleisella osassa kaikki kuormituslähteet kartoitettiin ja niiden jätevesihuolloissa olleet puutteet korjattiin. Esimerkiksi järven luoteiskulman rantakiinteistöt liittyivät viemäriverkkoon.

Moninpaikoin jätevesiä oli johdettu jopa suoraan järveen laskeviin ojiin. Varsinkin Potilanjoki, Siperianoja ja Myllynpohja olivat suuren kuormituksen alla. 1995 Potilanjoen pumppaamossa tehtiin ilkivaltaa, jolloin jätevettä virtasi Kymijärveen usean päivän ajan.

Happitilanne pysyi huonona vielä 1990-luvulla. Vuosikymmenelle tultaessa tilanne helpottui vähäksi aikaa, mutta vuosikymmenen loppupuoli oli jälleen huono happitilanteen kannalta. Vuosituhannen vaihduttua happipitoisuudet syvänteissä olivat hälyyttäviä, joskin riski kalakuolemille pieneni. Vielä vuonna 2006 happipitoisuus syvänteissä oli heikko.

Kun happipitoisuus syvänteissä romahti, alkoi fosfori vapautua pohjasedimenteistä. Vuosina 1983-1984 ja 1995-1996 fosforia vapautui ennätysmääriä, mutta 2000-luvulla vastaavia tilanteita ei ole enää syntynyt.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on toteutettu vesiensuojeluohjelmia 1980- ja 2000-luvuilla. Järven tila kohentui ohjelmien ansiosta, mutta vain hetkeksi. Järven tila ei ole kohentunut merkittävästi eri kunnostustoimenpiteistä huolimatta. Veden pH on noussut jopa yli 8 kesäisin ja hapen kyllästyneisyys nousi jopa 120%:iin, joka viittaa voimakkaaseen leväntuotantoon.

Vuosina 2000-2002 toteutettiin EU-projekti läheisten kaatopaikkojen harmaalokkien aiheuttamia ympäristöhaittojen pienentämiseksi. Harmaalokeilla oli ajoittain hyvinkin suuri kuormittava vaikutus järvelle. Järveen kohdistuvaa kuormitusta valvotaan jatkuvasti ja esimerkiksi 2004-2005 tarkastettiin kaikki valuma-alueen kiinteistöt, jotka eivät kuuluneet viemäriverkostoon.

16.4.2014 Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Lahden kaupungin kunnostustoimista Kymijärvellä. Lahden tekninen lautakunta päätti jatkaa järven kunnostustoimia vuoteen 2018 asti. Järven kunnostustoimet pitävät sisällään hoitokalastuksen, hapettamisen ja kalaistutukset. Lahden kaupunki investoi vuosittain 10 000€ järven kunnostukseen, jonka lisäksi Lahden seudun ympäristöpalvelut kustantaa hoitotoimenpiteitä 15 000€ edestä vuosittain. Vuonna 2013 tehdyssä vesistöluokituksessa Kymijärven tila putosi tyydyttävästä välttävään.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kymijärveen on istutettu mm. siikaa, kuhaa, nieriää ja järvitaimenta. Järvellä toteutettiin 1990-luvulla koekalastus. Tulosten perusteella järven kalasto oli särkikalavoittoinen ja runsas. Särkikannan pienentämiseksi on toteutettu tehokalastusta vuodesta 1995 lähtien. Hoitokalastussaalis on nykyisin 20 000kg/v. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos suosittaa kuitenkin, että saalismäärä nostettaisiin 65 000kg/v kolmen vuoden ajaksi.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsi- ja itärannoille on rakennettu asuinalueita, joista uusimpana on Kariston asuinalue, jonka rakentaminen on käynnissä.